Hyvinvointi

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä seurataan seuraavilla painopistealueilla: väestöryhmien hyvinvoinnin tila, kehitys ja muutos, hyvinvointipalvelut sekä hyvinvoinnin resurssit.

Uusimmat artikkelit

Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla...
Kaupunkien tulisi pyrkiä houkuttelemaan yhdenvertaisesti kaikenlaisia kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen; muuten on todennäköistä, että vaikuttamaan valikoituvat vain muutenkin aktiivisimmat kansalaiset. Tämän artikkelin tarkoituksena on tunnistaa kotimaisesta ja kansainvälisestä...
Yli yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että omalla asuinalueella on miellyttävää kävellä paikasta toiseen. Olosuhteita ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen sekä pyöräilyyn pidettiin hyvinä etenkin Helsingin esikaupunkialueilla. Vastaajien arvioissa omista liikunnan...
Artikkelissa esitellään helsinkiläisten keskeisimpiä huolenaiheita uusimman Helsinki-barometri-kyselytutkimuksen tulosten perusteella, sekä vastaajien samassa tutkimuksessa antamaa avointa palautetta. Etenkin ilmastokriisi, luonnonympäristöjen väheneminen sekä ruoan hinta korostuivat viime kevään...
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on...