Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset

Rajaa aiheen mukaan

Rajaa julkaisusarjan mukaan

Rajaa kirjoittajan mukaan

4 sivua

Ketkä harrastavat ohjatusti? – Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisilla

| Hanna Ahtiainen, | Suvi Määttä
Tutkimus selvittää, miten yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä helsinkiläisnuorten ohjattuun harrastamiseen ja onko mahdollisissa väestöryhmien välisissä eroissa tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana Helsingissä.
Nuoria Vuosaaren metroasemalla.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä

| Tuuli Anna Renvik, | Pasi Saukkonen, | Tommi Sulander, | Heidi Taskinen, | Katja Vilkama
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kuvituskuvassa lapsia puistoruokailussa Helsingissä.

Helsinkiläisten sosiaalinen hyvinvointi on vahvaa, mutta sosioekonominen eriytyminen näkyy siinäkin

| Tuuli Anna Renvik, | Netta Mäki
Kuvituskuva, kukkia.

Päihteiden käyttö on yhteydessä lähisuhdeväkivaltaan – taloudelliset haasteet osin taustalla

| Netta Mäki, | Paula Salmi
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähisuhde-, parisuhde- ja muun perheväkivallan yleisyyttä Helsingissä sekä ilmiön taustatekijöitä, joita ei kovin hyvin tunneta. Joka 14. helsinkiläinen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa edellisen vuoden aikana. Lapsiperheiden vanhemmilla lähisuhdeväkivallan riski on vielä muuta helsinkiläisväestöä yleisempää. Henkilön oma päihteiden käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä selvästi ja lasten vanhemmilla yhteys on erityisen voimakas. Osin tämän yhteyden taustalla on taloudellisten haasteiden kasautuminen samoille henkilöille. Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä mitä aikaisemmin väkivalta havaitaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä sen seurauksia.