- Ulkomailla syntyneiden koulutustaso on polarisoitunut: korkeasti koulutettujen osuus on suuri, mutta osalla Suomeen muuttaneista on hyvin vähän koulutusta.
- Suomen tai ruotsin kielen taidossa on suurta vaihtelua. Useimmilla kielitaito kehittyy pidemmän Suomessa asumisen myötä.
Suomeen muuttaneiden koulutustason arviointia vaikeuttaa se, että tutkintorekisteristä puuttuu suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. MoniSuomi-tutkimuksen itse raportoitujen kysely- ja haastattelutietojen perusteella Helsingin ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovatkin selvästi paremmin koulutettuja kuin miltä koulutustilastojen perusteella vaikuttaisi. Toisaalta Suomeen muuttaneiden koulutustausta on vahvasti jakautunut: korkea-asteen koulutuksen saaneita on lähes puolet, mutta monien koulunkäynti on jäänyt hyvin vähiin.
Suomeen muuttaneiden koulutustaso vaihtelee suuresti sekä Suomeen muuton syyn että muuttajien taustamaan tai taustamaaryhmän mukaan. Työperusteisesti Suomeen muuttaneiden joukossa on Helsingissä oman ilmoituksen mukaan niin korkeasti koulutettuja kuin vähälle koulutukselle jääneitäkin. Myös pakolaistaustaisista monilla on korkea-asteen koulutus. Taustamaiden mukaisesti tarkasteltuna korkea-asteen koulutuksen kertovat suorittaneensa harvimmin ne helsinkiläiset, joiden tausta on Virossa, Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa tai muussa Afrikassa (ks. kuvio alla).
Pikalinkit
Kysely- ja haastattelututkimuksia tarvitaan myös suomen tai ruotsin kielen taidon selvittämiseen. Myös tässä asiassa ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa on paljon vaihtelua. MoniSuomi-tutkimukseen vastanneiden helsinkiläisten itse arvioitu suomen tai ruotsin kielen taito oli runsaalla neljänneksellä erinomainen. Samalla noin kymmenesosa ei kokenut osaavansa kumpaakaan kansalliskieltä lainkaan, ja vajaa kolmannes kertoi olevansa aloittelija.
Seuraavassa kuviossa esitetään, kuinka suomen tai ruotsin kielen taito vaihtelee maahanmuuttosyyn mukaan. Taustalla on usein myös maassaoloaika. Useimmat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ovat asuneet Suomessa jo pitkään, ja monet heistä osasivat suomea jo tänne muuttaessaan. Havainnot selittyvät osin myös eri ryhmien erilaisilla arkikokemuksilla ja kielitaidon tarpeilla. Suomen tai ruotsin taito on heikompi monilla työ- tai opiskeluperusteisesti tulleilla, jotka eivät välttämättä tarvitse suomen tai ruotsin kieltä päivittäisessä arjessaan ja saattavat asua Suomessa vain tilapäisesti.