Kuluttajien ja yritysten näkymät

  • Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen paranee vähitellen.
  • Yritysten suhdannenäkymät ovat selvästi aiempaa paremmat. 

Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus talouteen koheni vuoden 2026 loppupuoliskolla. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta olivat pitkän ajan keskimääräisellä tasollaan. Arviot vastaajien oman talouden nykytilasta jäivät kuitenkin edelleen melko vaisuiksi. Luottamus talouden myönteiseen kehitykseen oli elokuussa 2026 vahvin pääkaupunkiseudulla ja heikoin muualla Etelä-Suomessa. Sosioekonomisista ryhmistä ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien arviot olivat hyvinkin optimistisia. Kielteisimmin tulevaa talouskehitystä arvioivat eläkeläiset ja työttömät.

EK:n suhdannebarometrin mukaan myös yritysten luottamus talouteen on parantunut vuoden 2026 aikana. Teollisuus ja rakentaminen kasvattavat tuotantoaan ja lisäävät henkilöstöään. Myös kaupan alalla ja palvelualoilla on mitattu myynnin kasvua. Odotukset loppuvuodelle ovat varovaisen myönteisiä. 

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Uusimmat artikkelit

Nostokurki, josta roikkuu salkku

Työttömyyden alueelliset erot kasvaneet Helsingissä

| Minna Salorinne
Työttömyysasteessa on Helsingin alueiden välillä suuria eroja, jotka ovat säilyneet pitkään ja osin myös kasvaneet. Eroja selittävät erityisesti alueiden asuntokannan rakenne sekä väestön sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Työttömyys on kasvanut viimeisinä vuosina ja se näkyy...
Link to page
Kuvassa on kolme Tilastotietoa Helsingistä julkaisun suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset kannet.

Tilastotietoja Helsingistä 2026

| Solja Saarto
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Link to page
Raitiovaunuja Simonkadun ja Mannerheimintien risteyksessä. Ihmisiä ylittää Simonkadun.

Lisäävätkö tapahtumat Helsingin keskustan vilkkautta? Esimerkkinä Lux Helsinki -valotaidefestivaalin kävijät matkapuhelinaineiston valossa

| Pekka Mustonen, | Henri Mikkola
Lux Helsinki -festivaalin myötä keskustan alueen kävijämäärät kasvoivat tapahtuma-aikana reilulla kolmanneksella. Katsaus perustuu mobiililaitedataan pohjautuvaan analyysiin.
Link to page
Kuvituskuva, jossa ihmisiä kierreportaissa.

Helsingin yritystoiminnan rakenne ja kehitys – palveluvaltaisuus kaupungin vahvuutena

| Henri Mikkola
Helsingissä toimivien yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat heikosti kehittyneen suhdannetilanteen myötä pienentyneet. Kaupungin taloudellinen painoarvo suhteessa koko maan yritystoimintaan on säilynyt kuitenkin vahvana. Katsaus kuvaa toimialojen kehitystä, rakennemuutosta sekä Helsingin asemaa...
Link to page
Kuvituskuva graafisesta kaupunkimaisemasta.

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2025/2026

| Hanna Kaleva, | Saana Kumpula, | Perttu Rantanen
Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla -julkaisu kuvaa kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden ajankohtaista tilannetta sekä toimitilamarkkinoilla viime vuosien aikana tapahtuneita muutoksia. Katsauksen teema-artikkeli käsittelee kiinteistömarkkinoiden tilannetta Helsingin...
Link to page
Kuvituskuvassa Kolmen sepän patsas.

Työpaikat Helsingin keskustassa

| Henri Mikkola
Helsingin keskusta on yhä Suomen merkittävin ja monipuolisin työpaikkakeskittymä, vaikka 2020-luvun talouskriisit, työelämän murros ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut ovat koetelleet sen elinvoimaa. Keskustan työpaikkakehitys on ollut kaksijakoista: korkean tuottavuuden asiantuntija-aloilla...
Link to page