Helsingin kaupungin kiertotalouslinjaukset tavoittelevat resurssitehokkuuden parantamista ja kierrätysmateriaalin käytön lisäämistä. Kiertotalouden tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kaupungin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmaan, jossa rakentaminen on yksi neljästä pääkohdealueesta. Pitkän aikavälin kunnianhimoisena tavoitteena on, että luonnonvarojen kulutus olisi kestävää ja maankäyttö ja rakentaminen hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite on tärkeä sen vuoksi, että asukasta kohti laskettuna Suomi kuluttaa materiaaleja enemmän kuin mikään muu Euroopan unionin jäsenmaa (Tilastokeskus 2022). Syiksi tilanteeseen on nähty se, että Suomi on harvaanasuttu maa, jossa sääolosuhteet ovat haastavia, neitseellisiä materiaaleja hyvin saatavilla sekä uudelleenkäytön sääntely kehittymätöntä (esim. Karhu & Linkola 2019). Tilastokeskuksen (2023) tietojen mukaan Suomessa kierrätetään rakennus- ja purkujätteestä yli puolet, mutta EU:n tavoitteeksi asettamaa 70 prosentin kierrätysastetta ei ole vielä saavutettu. Vaikka kierrätystä siis on melko runsaasti, nykyisissä kierrättämistavoissa piilee merkittävä ongelma. Suuri osa rakentamisen ja purkamisen jätteistä päätyy kierrätyksen myötä alkuperäistä käyttötarkoitusta vähempiarvoiseen käyttöön.
Käynnissä olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Kiertotalouskaupungin hallinta: Julkisten ja yksityisten sidosryhmien sitouttaminen kiertotalouteen -hankkeessa on analysoitu Helsingin kiertotalouspolitiikan toimenpiteitä. Tutkimuksen (Valkama & Isoaho 2024) mukaan Helsinki levittää valistusta ja muuta informaatiota, käyttää budjettiohjausta, uudistaa paikallisia normeja sekä muuttaa tapojaan korjata ja purkaa kiinteistöomistuksiaan. Lisäksi kaupunki ottaa huomioon kiertotalousseikkoja tarkentaessaan joitakin rakentamiseen liittyviä sopimusehtoja. Havaintojen mukaan kaupunki kohdistaa politiikkatoimenpiteitään rakentamisprosessin eri vaiheisiin, mutta ne jäävät kuitenkin etäälle rakennustuoteteollisuudesta ja rakennustuotteiden valmistuksen vaiheista.
Ostokäyttäytyminen muuttuu ilmastoystävällisemmäksi
Helsingin kaupungin väestö (n. 684 600 asukasta) kasvaa vuosittain noin 7 500 asukkaalla, mikä on lisännyt tarvetta purkaa vanhaa rakennuskantaa maankäytön tehostamiseksi ja uusien kaupunkialueiden kehittämiseksi.
Hankkiessaan uudis- ja korjausrakentamisen urakoita kaupunki kiinnittää toimenpideohjelman mukaan aikaisempaa enemmän huomiota elinkaarikustannuksiin ja elinkaaren hiilijalanjälkeen. Kaupungin tilaamissa rakennushankkeissa pyritään huomioimaan:
- materiaalitiedon hallinta,
- muuntojoustavuus,
- moduulirakentaminen,
- kierrätettyjen ja toissijaisten materiaalien käyttö,
- huollettavuus ja korjattavuus,
- purku ilman vaurioita sekä
- uudelleenkäytettävyys.
Kaupunki tekee alkuvaiheessa kuitenkin joitakin urakkahankintoja pilotointimielessä, sillä sen pitää kerryttää kokemuksia erilasten ratkaisujen toimivuudesta.
Infra- ja viherrakentamiseen liittyvissä hankinnoissa edetään niin ikään aluksi kokeiluluontoisten urakkasopimusten avulla. Esimerkiksi rata-, katu-, puisto- ja esirakentamisessa toteutetaan elinkaaripilotit, joissa kartoitetaan vaikuttavimpia toimenpiteitä. Vasta näiden pohjalta päästään päivittämään rakentamista ohjaavat suunnitteluasiakirjat.
Kaupungin tavoitteena on vähentää myös muovin käyttöä rakennustoiminnassa. Tarkoituksena on korvata neitseellisen muovin hankintoja kierrätysmuoveilla ja vaihtoehtoisilla materiaaleilla.
Kaupunki on perustanut kiertotalousosaamisen välittäjäorganisaation
Kaupunki perusti rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta vauhdittavan kiertotalousklusterin keväällä 2021. Kaupunki halusi ryhtyä tukemaan alan toimijoiden selviytymistä koronapandemian aiheuttamasta matalasuhdanteesta. Nimestään huolimatta kiertotalousklusteri ei vastaa Porterin (1998) klassista klusterimääritelmää, jossa kyseessä olisi maantieteellisesti keskittynyt joukko toisiinsa liittyviä yrityksiä ja instituutioita. Sen sijaan kiertotalousklusteri on kaupungin elinkeino-osaston hallinnoima talouspoliittinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on edistää kiertotalousosaamisen leviämistä rakennussektorilla. Sen ideana on hankkia tietoa kiertotaloudesta ja jakaa sitä järjestämällä seminaareja, demonstraatioita, innovaatiokilpailuja ja vierailuja. Kaupunki rahoittaa klusterin toiminnan kokonaan omasta budjetistaan.
Kiertotalousklusterissa hyödynnetään Helsinki Testbed -toimintamallia, joka on elinkeinotoimessa kehitetty kaupungin ja yksityisen sektorin yhteistyökonsepti. Sen puitteissa yrityksillä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoilla on mahdollisuus uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja testaamiseen yhdessä kaupungin kanssa. Kaupunki tarjoaa testauksiin ja kokeiluihin autenttisia fyysisiä ympäristöjä, kuten kaupungin rakennuksia ja puistoja tai virtuaalisia alustoja. Testbed-kokeilut eivät kuitenkaan ole kaupungin julkisia hankintoja, eikä kaupunki anna niiden puitteissa sitoumuksia siitä, että se tulisi ostamaan kokeiluja tekeviltä yrityksiltä palveluja tai hyödykkeitä.
Esimerkkejä kiertotalouskokeiluista
Elinkeino-osaston kiertotalousklusteri on luonut eräänlaiset kokeilutoiminnan markkinat. Se myös hankkii tietoa kiertotalousratkaisuista ja -osaamisesta piloteilla, joiden toteutus on annettu alan yrityksille. Kiertotalousklusterin omaksuman hankintatavan mukaan se maksaa osan rakennus- ja muiden yritysten kokeellisista kiertotalousprojekteista TKI-yhteistyönä (Taulukko 1).
Klusteri on tukenut esimerkiksi kokeilua, jossa selvitettiin mekaanisia menetelmiä sementtilaastilla kiinnitettyjen reikätiilien irrottamiseksi ehjinä. Kokeilussa havaittiin, että tiilien uudelleenkäyttö vaatii useita työvaiheita, joihin tulee varata riittävästi aikaa. Arvioiden mukaan liiketoiminta voi olla kannattavaa, mikäli manuaalista työtä vähennetään ja tuotantoa kasvatetaan teolliseen mittakaavaan.
Klusteri on osallistunut myös osarahoittajana yksityisomisteisessa toimistorakennuksessa (Kaikukatu 3) tehtyyn pilottiin, jossa tutkittiin ulkoikkunoiden uudelleenkäyttöä väliseininä samassa rakennuksessa. Kokeilun perusteella uudelleenkäytettyjen ikkunoiden kustannukset vastasivat uusien hintaa, mutta hiilidioksidipäästöt vähenivät merkittävästi, ja ratkaisu oli materiaalikierrätystä kestävämpi. Pilottiraportin mukaan suurimpia haasteita ovat toimivien käytäntöjen puute, irrotettujen ikkunoiden varastointivaikeudet sekä osaavan työvoiman ja sopivien purkutekniikoiden puute, mikä hankaloittaa uudelleenkäyttöä.
Rakennusalan yritysten kokemuksia
Käynnissä olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa olemme tutkineet kiertotalousklusterin pilottiprojekteihin osallistuneiden yritysten edustajien ja kaupungin työntekijöiden yhteistyökokemuksia. Alustavien tutkimustulosten mukaan rakennusalan yritysten edustajat, jotka ovat tehneet yhteistyötä kaupungin kanssa, ovat olleet tyytyväisiä testialustaan ja kaupungin osaavaan asiantuntijatiimiin. Yritysten mukaan konkreettiset esimerkit teknisistä ratkaisuista sekä verkostoitumismahdollisuudet ovat olleet kokeilujen arvokkaimpia hyötyjä. Palautteessa on kuitenkin peräänkuulutettu läpinäkyvämpiä valintaperusteita piloteille ja toivottu, että Helsinki tekisi enemmän yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.
Jonas Sjöblom ja Pekka Valkama toimivat erikoistutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Euroopan unioni (2025). Circular material use rate in Europe. European Environment Agency's home page. https://www.eea.europa.eu/en/analysis/indicators/circular-material-use-rate-in-europe(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki (2023). Kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelma. https://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Helsingin_kierto_ja_jakamistalouden_toimenpideohjelma.pdf
Helsingin kaupunki (2024). Kaikukatu 3: Käytännön kiertotaloutta peruskorjaushankkeessa. Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma. https://testbed.hel.fi/wp-content/uploads/2025/04/2025-02-06-kaikukatu3-caseraportti-1.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki (2025). Kiertotalousklusteri | Testbed Helsinki | Helsingin kaupunki. https://testbed.hel.fi/kiertotalous/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Karhu, J., & Linkola, L. (2019). Circular Economy in the Built Environment in Finland – A case example of collaboration. IOP Conference Series: Earth and Environmental Science, 297(1), 012024. https://doi.org/10.1088/1755-1315/297/1/012024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Porter, M. E. (1998). On Competition. Harvard Business School Press.
Spolia Design Oy (2023). Tiilien ehjänä irrottamisen kokeilu. Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma. https://testbed.hel.fi/wp-content/uploads/2023/08/spolia-tiilien-ehjana-irrottamisen-kokeilu-2023.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tilastokeskus (2022). Ammennamme Suomen luonnosta aiempaa vähemmän materiaaleja – Onko irtikytkentä alkanut? Mitä indikaattorit kertovat kulutuksesta? Tieto&trendit. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/ammennamme-suomen-luonnosta-aiempaa-vahemman-materiaaleja-onko-irtikytkenta-alkanut-mita-indikaattorit-kertovat-kulutuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tilastokeskus (2023). Jätetilasto. https://www.stat.fi/til/jate/index.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Valkama, P., & Isoaho, K. (2024). Kuntien kiertotaloussiirtymät rakentamisen sektorilla: Tarkastelussa politiikkayhdistelmät Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Focus Localis, 52(1), 43–62. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/131785(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Visvizi, A., Troisi, O., & Grimaldi, M. (2024). Smart city and the circular economy: The case of selected cities in the European Union. Teoksessa ICT, the Business Sector and Smart Cities (ss. 117–137). https://doi.org/10.1201/9781003450610-10(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
YLE (26.9.2023). Rakennus- ja purkujätteiden kiertotalous tökkii Suomessa, hyödyntämisaste on juuttunut alle 60 prosenttiin. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20051978(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)