- Helsinkiläisten hyvinvoinnissa on syntyperän mukaisia eroja. Suomeen muuttaneista suurimmalla osalla on hyvä fyysinen terveys ja toimintakyky senkin jälkeen, kun heidän koko väestöä nuorempi ikärakenteensa otetaan huomioon.
- Psyykkinen kuormittuneisuus ja syrjintäkokemukset ovat kuitenkin yleisempiä kuin Helsingin väestöllä kokonaisuudessaan, mikä haastaa muuttajien hyvinvointia.
Kotoutumista on tarpeen tarkastella myös hyvinvoinnissa ilmenevien eriarvoisuuksien ja väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen näkökulmista. Suurin osa Suomeen muuttaneista helsinkiläisistä on fyysisesti terveitä, ja heidän toimintakykynsä on hyvä. Heidän terveydentilansa on MoniSuomi-tutkimuksen mukaan keskimäärin koko väestöä parempi senkin jälkeen, kun heidän nuorempi ikärakenteensa otetaan huomioon (ks. seuraava kuvio). Kansainvälisessä kirjallisuudessa tunnetaankin niin sanottu healthy migrant -ilmiö: kansainvälisillä muuttajilla on usein hyvä terveydentila.
Pikalinkit
Vaikka Suomeen muuttaneiden fyysinen terveydentila on keskimäärin hyvä, he kärsivät psyykkisestä kuormittuneisuudesta huomattavasti koko väestöä yleisemmin. Kaikkein kuormittuneimpia ovat kansainvälisen suojelun perusteella muuttaneet ja vähiten kuormittuneita työn perusteella muuttaneet. Myös heikompi sosioekonominen asema, yksinäisyys ja heikko yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus lisäävät psyykkistä kuormittuneisuutta.
Ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset altistuvat usein syrjinnän kokemuksille. Lähes puolet pääkaupunkiseudun MoniSuomi-tutkimukseen osallistuneista kertoi tulleensa syrjityksi vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana. Syrjinnän yleisyys vaihtelee muuttajien taustamaan mukaan: eniten syrjinnästä kärsivät Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet.
Syrjintäkokemukset heikentävät hyvinvointia ja osallisuutta, ja niiden koetaan vaikeuttavan esimerkiksi työelämään osallistumista. Selvä enemmistö Suomeen muuttaneista pääkaupunkiseudulla kokee kuitenkin osallisuutensa vahvaksi, luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin ja samaistuu niin asuinalueensa, kotikaupunkinsa kuin suomalaisen yhteiskunnankin jäseneksi. Tutkimuksen mukaan mitä voimakkaammin Suomeen muuttaneet kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, sitä vahvempi on myös heidän luottamuksensa suomalaisiin ihmisiin ja instituutioihin.
Lue lisää:
Stadin HYTE-barometri 2024. Vuosittainen hyvinvointikertomus (pdf)
Etnisen syrjinnän seuranta edellyttää monipuolista tietoa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kansallinen samastuminen ja luottamus maahanmuuttokontekstissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)