- Helsinkiläisistä 16–29-vuotiaista noin kuusi prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
- Vieraskieliset nuoret ovat muita useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella.
- Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on pienentynyt 2010-luvulla.
Helsinkiläisiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 16–29-vuotiaita oli vuoden 2022 lopussa noin 7 100, joka oli 5,7 prosenttia koko ikäluokasta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla tarkoitetaan niitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja jotka eivät myöskään opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Nämä nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, eivätkä kaikki tähän ryhmään luokittuvista ole syrjäytymisriskissä. Nuori voi esimerkiksi kokea työttömyyttä, joka jääkin lyhytaikaiseksi. Kouluttamattomuus on kuitenkin yhteydessä epävarmaan työmarkkina-asemaan, mikä lisää riskiä työn ulkopuolelle jäämisen pitkittymisestä.
Miehet ovat naisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella. Rekisteröidyn äidinkielen mukaan tarkasteltuna taas muun kuin suomen- ja ruotsinkieliset ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella selvästi useammin. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisnuorista yli puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. On kuitenkin syytä huomioida, että maahanmuuttajien osalta tutkintorekisterin tiedot ovat osin puutteellisia. Ulkomaalaistaustaisella saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto, jota ei ole rekisteröity Suomessa, jolloin henkilö luokittuu ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevaksi aiheetta. Etenkin 20–29-vuotiaista vieraskielisistä peruskoulun varassa on siis todellisuudessa tilastoja pienempi osuus.
Nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä on tapahtunut pääasiassa myönteistä kehitystä 2010-luvulla. Etenkin 16–19-vuotiaiden ulkopuolisuus on vähentynyt 2010-luvulla, joskin vuonna 2022 lasku näyttäisi pysähtyneen. Lisäksi vieraskielisten nuorten tilanne näyttää pitkällä aikavälillä parantuneen kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2021 voimaan tulleen laajennetun oppivelvollisuuden myötä valtaosan 16–19-vuotiaista tulisi olla opiskelemassa tai jo valmistunut toiselta asteelta. Oppivelvollisuuden laajentamisen mahdolliset vaikutukset koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämiseen näkyvät tilastoissa viiveellä.