- Helsinkiläisistä 18–29-vuotiaista 15 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella eli niin sanotussa NEET-asemassa vuoden 2024 lopussa.
- Vieraskieliset nuoret ovat muita useammin vailla työtä ja opiskelupaikkaa.
- Kotimaankielisistä nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus on pysynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana lähes ennallaan, kun taas vieraskielisillä nuorilla osuus on pienentynyt.
Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa lähes 17 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 18–29-vuotiasta eli 15 prosenttia ikäryhmästä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät vuoden lopussa olleet pääasiallisen toimintansa perusteella työllisiä, opiskelijoita tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta.
NEET-asema ei sellaisenaan tarkoita syrjäytymisriskiä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ovat erilaisissa elämäntilanteissa, ja työttömyys tai työvoiman ulkopuolella oleminen voi olla tilapäistä. Lukuihin sisältyvät esimerkiksi kotona lastaan hoitavat ja omaisuustuloilla elävät henkilöt, joiden elämäntilanteet poikkeavat muista NEET-asemassa olevista.
Matala koulutustaso on yhteydessä epävarmaan työmarkkina-asemaan ja lisää siten riskiä työn ulkopuolelle jäämisen pitkittymiseen. Vuoden 2024 lopussa kuusi prosenttia helsinkiläisistä 18–29-vuotiaista oli NEET-asemassa eikä ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Nuorten huono-osaisuus kasautuu myös ylisukupolvisesti: todennäköisyys jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle on suurempi, jos vanhemmilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta ja he ovat työttömiä tai saavat toimeentulotukea.
Miehet ovat naisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella, ja heidän koulutustasonsa jää keskimäärin naisia matalammaksi. Rekisteröidyn äidinkielen mukaan tarkasteltuna muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella selvästi muita useammin. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista helsinkiläisistä 18–29-vuotiaista 40 prosenttia on vieraskielisiä. Myös asuinalueiden välillä on merkittäviä eroja NEET-asemassa olevien nuorten osuuksissa.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on vaihdellut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 13–16 prosentin välillä. Kotimaankielisten nuorten osalta muutos on ollut vähäistä, mutta vieraskielisten nuorten tilanne on kuitenkin pitkällä aikavälillä parantunut selvästi kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä sekä naisilla että miehillä.
