Hyppää pääsisältöön

Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet

  • Helsinkiläisistä 16–29-vuotiaista 5,5 prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.  
  • Vieraskieliset nuoret ovat muita useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella. 
  • Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on pienentynyt 2010-luvulla. 

Helsinkiläisiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 16–29-vuotiaita oli vuoden 2021 lopussa noin 6 900, joka oli 5,5 prosenttia koko ikäluokasta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla tarkoitetaan niitä, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja jotka eivät myöskään opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Nämä nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, eivätkä kaikki tähän ryhmään luokittuvista ole syrjäytymisriskissä. Nuori voi esimerkiksi kokea työttömyyttä, joka jääkin lyhytaikaiseksi. Kouluttamattomuus on kuitenkin yhteydessä epävarmaan työmarkkina-asemaan, mikä lisää riskiä siihen, että työn ulkopuolelle jääminen pitkittyy. 

Miehet ovat naisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella. Rekisteröidyn äidinkielen mukaan tarkasteltuna taas muun kuin ruotsin- ja suomenkieliset ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella selvästi useammin. Tilastoiduista koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisistä nuorista yli puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. On kuitenkin syytä huomioida, että maahanmuuttajien osalta tutkintorekisterin tiedot ovat osin puutteellisia. Ulkomaalaistaustaisella saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto, jota ei ole rekisteröity Suomessa, jolloin henkilö luokittuu ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevaksi aiheetta. Etenkin 20–29-vuotiaista vieraskielisistä työn ja koulutuksen ulkopuolella on siis todellisuudessa tilastoja pienempi osuus.   

Nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä on tapahtunut myönteistä kehitystä 2010-luvulla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nopeimmin 2010-luvulla on vähentynyt 16–19-vuotiaiden ulkopuolisuus. Etenkin vieraskielisten nuorten tilanne näyttää pitkällä aikavälillä parantuneen. Kehitystä saattaa selittää se, että Helsingissä on panostettu viime vuosina etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien parantamiseen. Vuonna 2021 voimaan tulleen laajennetun oppivelvollisuuden myötä valtaosan 16–19-vuotiaista tulisi olla opiskelemassa tai jo valmistunut toiselta asteelta. Oppivelvollisuuden laajentamisen mahdolliset vaikutukset koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämiseen näkyvät tilastoissa viiveellä.