Kaupungin verotulot

  • Kaupungin verotulojen kasvu on jatkunut jo pitkään talouden kriiseistä huolimatta.  
  • Helsingin saamat verotulot koostuvat etenkin kunnallisverosta, mutta myös yhteisö- ja kiinteistöveroilla on suuri merkitys. 

Helsingin verotulot muodostuvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron yhteissummasta, joka on kasvanut vakaasti viime vuosina. Suurimman osan eli kolme neljäsosaa verotuloista muodosti vuonna 2022 kunnallisvero, jonka määrä kasvoi noin kolmeen miljardiin euroon. Yhteisövero tuotti noin 692 miljoonaa euroa ja kattoi verotuloista noin kuudenneksen. Kiinteistöveron tuoton osuus kaikista verotuloista oli noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2022 kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron yhteen laskettu tuotto oli noin 4 miljardia euroa. 

Kunnallisveron tuotto on kasvanut tasaisesti huolimatta koronapandemian ja Ukrainassa käydyn sodan vaikutuksista työllisyyteen. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että hyvätuloiset kaupunkilaiset maksavat progression vuoksi kunnallisveroa sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti selvästi enemmän kuin keski- tai varsinkaan pienituloiset. Kunnallisveron asukasta kohden laskettu tuotto onkin Helsingissä kolmanneksi suurin Suomessa. Helsingin edellä ovat vain Kauniainen ja Espoo.

Tulevina vuosina kuntaverotuksen perusteet muuttuvat, kun sotepe-uudistus muuttaa kunnallis- ja yhteisöveroon liittyvää rahanjakoa ja samaan aikaan myös kiinteistöverotuksen uudistus etenee. Tämä vaikuttaa selvästi myös Helsingin kaupungin verotuloihin.

Uusimmat artikkelit

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla...
Kaupungit pyrkivät siirtymään kohti kiertotaloutta ottamalla huomioon kulutuksen vähentämisen, kierrättämisen ja uusiokäytön julkisissa hankinnoissaan, mutta kansainvälinen tutkimus huomauttaa monista ongelmista ja hitaasta muutosprosessista. Esimerkiksi eräiden keskeisten neitseellisten raaka-...
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadin tavoitteina on vahvistaa kaupunkilaisten yhdenvertaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntää kaupunkilaisten asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Osallistuvassa budjetoinnissa helsinkiläiset laativat ehdotuksia ja äänestävät...
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Pääkaupunkiseudulla sijaitsee Suomen suurin ICT-sektorilla toimivien yritysten keskittymä. Alue työllistää yli puolet Suomen ICT-sektorin henkilöstöstä ja sektorin vuosittaisesta liikevaihdosta lähes 70 prosenttia syntyy pääkaupunkiseudulla. ICT-sektori on useiden taloudellisten tunnuslukujen...