Hyppää pääsisältöön

Kaupungin verotulot

  • Kaupungin verotulot ovat kasvaneet vuosien ajan, ja kasvu jatkui koronapandemiasta huolimatta.  
  • Helsingin saamat verotulot koostuvat etenkin kunnallisverosta, mutta myös yhteisö- ja kiinteistöveroilla on suuri merkitys. 
  • Yhteisöveron tuotto kasvoi jyrkästi vuonna 2021.

Helsingin verotulot muodostuvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron yhteissummasta, joka on kasvanut vakaasti viime vuosina. Suurimman osan eli 72 prosenttia verotuloista muodosti vuonna 2021 kunnallisvero, jonka määrä kasvoi noin 2,9 miljardiin euroon. Yhteisövero tuotti noin 818 miljoonaa euroa ja kattoi verotuloista noin viidenneksen. Kiinteistöveron tuotto oli 283 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia kaikista verotuloista. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin verotulot kasvoivat yhteensä 9,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2022 verotulojen voidaan arvioida edelleen kasvavan, sillä kaupunkilaisten palkkasumma kasvoi vuonna 2022 edellisestä vuodesta noin kuusi prosenttia, ja kaupungin kannalta keskeisten yhteisöverotuloja tuottavien toimialojen yritysten tulokset näyttävät parantuneen edelleen. 

Verotulojen kasvu on jo vuosia ollut suhteellisesti nopeinta yhteisöveroissa, joiden määrä kasvoi vuonna 2021 lähes 36 prosenttia. Jyrkkä nousu kertoo yritysten hyvistä tuloksista erityisesti rahoituksen ja vakuutuksen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Silti myös kunnallisveron tuotto on kasvanut huolimatta koronapandemian vaikutuksista työllisyyteen. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että hyvätuloiset kaupunkilaiset maksavat progression vuoksi kunnallisveroa sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti selvästi enemmän kuin keski- tai varsinkaan pienituloiset.

Tulevina vuosina kuntaverotuksen perusteet muuttuvat, kun sotepe-uudistus muuttaa kunnallis- ja yhteisöveroon liittyvää rahanjakoa ja samaan aikaan myös kiinteistöverotuksen uudistus etenee. Tämä vaikuttaa selvästi myös Helsingin kaupungin verotuloihin.

Uusimmat artikkelit

27.3.2023
Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys on kasvussa niin Helsingissä kuin Helsingin seudulla. Tässä julkaisussa käsitellään näiden yritysten alueellista sijoittumista ja merkitystä paikallistaloudelle. Ulkomaalaisomisteinen yritys määritellään Tilastokeskuksen mukaan sellaiseksi yritykseksi,...
13.1.2023
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu...
19.12.2022
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
23.8.2022
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...
8.6.2022
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
11.4.2022
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavassa asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään. Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana....