Muuttoliike

  • Helsinki on saanut viime vuosina pääasiassa muuttovoittoa, eli kaupunkiin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Suurin osa muuttovoitosta on tullut Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta, kun taas muu seutu on saanut asukkaita Helsingistä.
  • Muuttovoitosta suurin osa on tullut 17–24-vuotiaista Helsinkiin muuttajista.  
  • Koronapandemiavuosina 2020–2021 Helsingin saama muuttovoitto hidastui, mutta vuonna 2022 se palautui jo takaisin 2000-luvun keskiarvon tasolle. Vuonna 2023 muuttoliike oli ennätyksellisen suuri erityisesti kasvaneen ulkomaan muuttoliikkeen myötä. 

Vuonna 2023 Helsinkiin muuttaneita oli yli 10 000 henkeä pois muuttaneita enemmän. Vuosittaiset vaihtelut ovat tyypillisesti olleet suuria, 1 500 hengen muuttotappiosta yli 10 000 hengen muuttovoittoon. Muuttoliikkeessä on ollut huomattavia eroja myös muuton lähde- ja kohdealueiden suhteen. Muuttovoittoa on tullut Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta, mutta muuttotappio on kohdistunut erityisesti Helsingin seudun kuntiin, joihin Helsingistä on muutettu runsaasti.    

Helsingin saama muuttovoitto on tullut suurimmilta osin 17–24-vuotiaista. Myös 25–34-vuotiaista on tullut viime vuosina muuttovoittoa, mutta selkeästi nuorempaa ikäluokkaa vähemmän. Muuttotappio on kohdistunut erityisesti 35–64-vuotiaisiin, mutta myös vähäisissä määrin 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään. Alle 17-vuotiaiden ikäryhmästä Helsinki on saanut pientä muuttovoittoa.    

Helsinki menetti poikkeuksellisesti väestöään muuhun Suomeen muuttoliikkeen myötä vuosina 2020–2022. Vuonna 2023 muuttoliike palautui takaisin koronapandemiavuosia edeltävien vuosien suuntaiseksi, jolloin Helsinki sai jälleen muuttovoittoa muualta Suomesta. Ulkomainen muuttoliike on kasvanut viime vuosina huomattavan paljon, ja tuotti Helsinkiin lisää asukkaita ennätyksellisen paljon, 8 200 henkeä, vuonna 2023. 

Muuttoliike kaupungin rajojen yli on ollut kuitenkin selvästi sisäistä muuttoliikettä pienempää. Kaupungin sisällä tehtyjen muuttojen määrä on vaihdellut 2000-luvulla 73 000 hengestä lähes 107 000 henkeen, samalla kun Helsinkiin muuttaneiden määrät ovat vaihdelleet 31 000–48 300 hengen välillä ja kaupungista pois muuttaneiden määrät 31 000–42 700 hengen välillä.    
 

Uusimmat artikkelit

Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon...
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti...
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...