Hyppää pääsisältöön

Muuttoliike

  • Helsinki on saanut viime vuosina pääasiassa muuttovoittoa, eli kaupunkiin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Suurin osa muuttovoitosta on tullut Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta, kun taas muu seutu on saanut asukkaita Helsingistä.  

  • Muuttovoitosta suurin osa on tullut 17–24-vuotiaista Helsinkiin muuttajista. 

  • Kaksi koronapandemian aikaista vuotta 2020 ja 2021 olivat poikkeuksellisia, sillä Helsingin väestönkasvu hidastui huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2022 muuttoliike palautui lähes koronapandemiaa edeltävien vuosien tasolle. 

Vuonna 2022 Helsinkiin muuttaneita oli noin 5 400 henkeä pois muuttaneita enemmän. Vuosittaiset vaihtelut ovat tyypillisesti olleet suuria, 1 500 hengen muuttotappiosta yli 7 000 hengen muuttovoittoon. Muuttoliikkeessä on ollut huomattavia eroja myös muuton lähde- ja kohdealueiden suhteen. Muuttovoittoa on tullut Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta, mutta muuttotappio on kohdistunut erityisesti Helsingin seudun kuntiin, joihin Helsingistä on muutettu runsaasti.   

Helsingin saama muuttovoitto on tullut suurimmilta osin 17–24-vuotiaista. Myös 25–34-vuotiaista on tullut viime vuosina muuttovoittoa, mutta selkeästi nuorempaa ikäluokkaa vähemmän. Muuttotappio on kohdistunut erityisesti 35–64-vuotiaisiin, mutta myös vähäisissä määrin 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään. Alle 17-vuotiaiden ikäryhmästä Helsinki on saanut pientä muuttovoittoa.   

Vuodet 2020–2022 olivat Helsingin ja muun Suomen välisen muuttoliikkeen osalta poikkeuksellisia. Aikaisempina vuosina Helsinkiin muuttaneiden määrä on ollut Helsingistä pois muuttaneiden määrää suurempi, eli Helsinki on saanut lähes koko 2000-luvun ajan muuttovoittoa, mutta tilanne muuttui vuosina 2020–22 päinvastaiseksi, jolloin Helsinki oli muuttoliikkeen menettäjä. Sen sijaan Helsingin ulkomailta saama muuttovoitto on kasvanut viime vuosina ennätyksellisen suureksi. Vuonna 2022 Helsinki sai ulkomailta muuttovoittoa 6400 henkeä. 

Muuttoliike kaupungin rajojen yli on ollut kuitenkin selvästi sisäistä muuttoliikettä pienempää. Kaupungin sisällä tehtyjen muuttojen määrä on vaihdellut 2000-luvulla 73 000 hengestä lähes 107 000 henkeen, samalla kun Helsinkiin muuttaneiden määrät ovat vaihdelleet 31 000–43 500 hengen välillä ja kaupungista pois muuttaneiden määrät 31 000–42 700 hengen välillä.   

Uusimmat artikkelit

''''
9.11.2023
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta
31.8.2023
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
''''
8.6.2023
Suomea verrataan usein Ruotsiin, myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia yhteiskuntia, ja niiden keskinäinen vertailu on sinänsä hyödyllistä. Kansainvälisen muuttoliikkeen tapauksessa Norja ja Tanska ovat kuitenkin Suomelle parempia...
''''
8.6.2023
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
2.6.2023
Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa...
2.6.2023
Viime vuosien maailmanlaajuiset mullistukset ovat heijastuneet kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, myös asumiseen ja rakentamiseen. Koronaviruspandemian aikana etätyö yleistyi entisestään ja liikkumisen tavat muuttuivat, ja esimerkiksi monipaikkaisen työskentelyn on arvioitu säilyvän yleisenä...