Väestönkasvu oli lähes ennätyksellisen edellisvuoden tasolla
Helsingissä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 lopussa 684 600 asukasta. Vuoden aikana väestön määrä kasvoi 10 100 hengellä, mikä oli vain 400 henkeä edellisvuotta vähemmän. Viime vuoden suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 prosenttia.
Vuosien 2023–2024 väestönkasvu oli historiallisen suurta. Vastaavia, yli 10 000 hengen kasvun vuosia oli viimeksi 1960-luvulla, jolloin suhteellinen väestönkasvu oli pienemmästä väestömäärästä johtuen luonnollisestikin suurempaa. (Kuvio 1.)
Helsingin väestömäärän muutos on vaihdellut 2000-luvulla pienestä vähentymisestä aina yli 10 000 hengen kasvuun. Tällä vuosituhannella keskimääräinen kasvu on ollut hieman alle 5 500 henkeä vuodessa. Keskiarvoa pienentävät 2000-luvun alkuvuosien kasvanut muuttoliike KUUMA-seudun kuntiin1(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sekä koronapandemiavuodet 2020–2021.
Koko Suomen väestö kasvoi 33 400 hengellä vuonna 2024, joten Helsingin osuus koko Suomen väestönkasvusta oli 30 prosenttia. Väestö painottuu yhä enemmän Uudellemaalle, sillä sen osuus koko maan väestönkasvusta oli 71 prosenttia.
Helsingin lähialueista myös Espoon kasvu oli voimakasta, 7 000 henkeä, kun taas Vantaalla kasvu jäi hieman alle 4 000 henkeen. Muista kuutoskaupungeista eniten kasvoi Tampere 5 300 hengellä. Turussa väestö lisääntyi 4 200 hengellä ja Oulussa 1 500 hengellä. Huomionarvoista on, että kuutoskaupunkien yhteenlaskettu kasvu oli lähes yhtä suuri kuin koko Suomen kasvu.
Ulkomaan muuttoliikkeen vaikutus edelleen suuri – eniten tulijoita Aasiasta ja Euroopasta
Helsingin noin 10 100 hengen väestönkasvusta yli 90 prosenttia (9 400 henkeä) muodostui voitollisesta muuttoliikkeestä. Loput 870 henkeä olivat luonnollista väestönkasvua eli syntyneiden enemmyyttä suhteessa kuolleisiin. (Kuvio 2.)
Muuttovoitosta 65 prosenttia, 6 100 henkeä, tuli ulkomaan muuttoliikkeestä. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkomaan muuttoliikkeestä saatu muuttovoitto pieneni, mutta oli edelleen selvästi 2010-lukua suurempaa. Ulkomaan muuttovoitto oli jo kolmatta vuotta peräkkäin yli 6 000 henkeä.
Viime vuosien suurta ulkomailta saatua muuttovoittoa selittää erityisesti Helsinkiin muuttaneiden määrien kasvu verrattuna aiempaan 2000-lukuun, kun taas toiseen suuntaan muuttaneiden määrissä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Vuosina 2022–2024 Helsinkiin ulkomailta muuttaneiden määrä ylitti 10 000 hengen rajan, kun aiempina vuosina määrä oli suurimmillaankin alle 8 000 henkeä. Vuonna 2024 Helsinkiin ulkomailta muuttaneita oli reilu 2 000 henkeä vähemmän kuin edellisvuotena, kun taas ulkomaille muuttaneita oli lähes saman verran kuin edellisenä vuotena.
Ulkomaan muuttoliikkeestä ovat ennakkotiedot saatavissa vain lähtömaanosittain. Eniten Helsinkiin muutettiin Aasiasta ja Euroopasta, noin 3 500 henkeä molemmista. Afrikasta ja Amerikasta muuttaneiden määrät olivat selvästi pienemmät, alle 500 henkeä molemmista maanosista.
Helsingin muualta Suomesta saama muuttovoitto, 3 300 henkeä, kasvoi edellisvuodesta yli 1 000 hengellä. Edellisten vuosien tapaan Helsinki menetti väestöään muulle Helsingin seudulle, mutta sai muuttovoittoa seudun ulkopuolisesta Suomesta. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vajaat 900 henkeä ja Vantaa alle 100 henkeä. KUUMA-seudun kunnat saivat yhteensä Helsingistä muuttovoittoa noin 400 henkeä. Edelliseen vuoteen 2023 verrattuna pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-seudun kuntien Helsingistä saama muuttovoitto pieneni hieman.
Syntyneitä hieman edellisvuotta enemmän - luonnollinen väestönkasvu silti alle tuhat henkeä
Helsinkiin syntyi 6 277 lasta vuonna 2024, mikä oli hieman edellisvuotta enemmän. Syntyneiden määrä ollut jo useita vuosia peräkkäin alhainen poikkeuksellista vuotta 2021 lukuun ottamatta, kun huomioidaan se, että hedelmällisyysikäisten naisten määrä on kuitenkin kasvanut vuosittain. Koko 2000-luvun syntyneiden määrän keskiarvo oli noin 6 500 lasta. (Kuvio 3.)
Kuolleita oli hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä 5 400 vainajaa. Kuolleitten määrä on vähitellen kasvanut 2000-luvulla väestön ikääntymisen myötä. Esimerkiksi 2010-luvun alkuvuosina kuolleiden määrä liikkui vuosittain noin 5 000 vainajassa.
Kasvaneen kuolleiden määrän ja pienen syntyneiden määrän seurauksena myös luonnollisen väestönkasvun määrä jäi jälleen pieneksi, 870 henkeen. Vaikka määrä kasvoi edellisvuodesta 500 hengellä, oli luonnollinen väestönkasvu selkeästi 2000-luvun keskiarvoa pienempi jo kolmatta vuotta peräkkäin. (Kuvio 3.)
Lähes puolet kasvusta 35–49-vuotiaita
Helsingin väestönkasvu näkyi lähes kaikissa ikäluokissa. Eniten kasvua tuli 35–49-vuotiaisiin, joiden osuus koko kasvusta oli lähes puolet. Myös vanhimmissa ikäluokissa oli selkeää kasvua, sillä 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi yli 2 000 hengellä. Alle kouluikäisten, 0–6-vuotiaitten, määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, kun taas peruskouluikäisten, 7–15-vuotiaitten, määrä kasvoi lähes 800 hengellä. Ainoastaan 65–74-vuotiaiden ikäluokassa väestön määrä väheni hieman alle 500 hengellä.
Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 8 700 hengellä, kun kotimaankielisten määrän kasvu jäi 1 400 henkeen. Vieraskielisten määrä lisääntyi kaikissa ikäluokissa. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä väheni alle 16-vuotiaiden, nuorten työikäisten, 20–29-vuotiaitten, ja 50–64- ja 65–74-vuotiaitten ikäluokissa. (Kuvio 4.)
Suurin kasvu Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan
Osa-alueittain2(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tarkasteltuna väestön määrän muutokset vaihtelivat yli 1 000 hengen kasvusta yli 400 hengen vähentymiseen. Suurin kasvu oli asuntotuotannon uusilla projektialueilla Kalasatamassa ja Pohjois-Pasilassa, joissa molemmista väestön määrä lisääntyi vuoden aikana yli 1 000 hengellä. Muita suuria kasvualueita olivat muun muassa Sompasaari, Yliskylä ja Aurinkolahti, joilla kasvu oli noin 400 henkeä. Uusista rakentuvista alueista Jätkäsaaressa väestön määrä lisääntyi reilulla 300 ja Kuninkaantammen alueella reilulla 200 hengellä, mutta Kruunuvuorenrannassa lisäys jäi alle 200 henkeen. Väestön määrä vähentyi eniten Koskelassa, yli 400 henkeä, ja Myllypurossa noin 300 henkeä. Suurimpia väestön vähentymisiä selittävät yksittäisten kerrostalojen purkamiset tai suuret peruskorjaushankkeet. (Kuvio 5.)
Laajemmalla aluetasolla tarkasteltuna väestön määrä kasvoi kaikissa yhdeksässä suurpiirissä. Edellisen vuoden tapaan kasvu oli suurinta Keskisessä suurpiirissä, jonne väestöä tuli lisää 2 300 henkeä. Eteläisessä ja Läntisessä suurpiirissä väestön määrä kasvoi hieman yli ja alle 1 700 hengellä. Kaakkoisessa ja Pohjoisessa suurpiirissä kasvu oli maltillisempaa, hieman yli ja alle 1 100 hengen. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä kasvu jäi selkeästi muita pienemmäksi, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jossa väestön määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. (Kuvio 6.)
Väestö kasvoi suhteellisesti eniten Pohjoisessa suurpiirissä, 2,4 prosenttia. Myös Keskisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä kasvu ylitti kahden prosentin rajan. Pienintä kasvu oli Itäisessä suurpiirissä, 0,3 prosenttia.
Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa suurpiireissä. Kotimaankielisten määrä kasvoi muissa suurpiireissä lukuun ottamatta Itäistä ja Koillista suurpiiriä, jossa suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä väheni, hieman yli ja alle 1 000 hengellä. (Kuvio 6.)
Koska nyt esitetyt tiedot ovat ennakkotietoja, pienentynee alueen "muut" väestön määrän kasvu myöhemmin keväällä julkaistavissa lopullisissa väestötiedoissa. Alueelle "muut" on tilastoitu henkilöt, joilla on kotikuntana Helsinki, mutta joilla ei ole Helsingissä vakituista osoitetta.
Harri Sinkko toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamiin vuoden 2024 väestörakenteen ja -muutosten ennakkotietoihin.
Lähteet:
Tilastokeskus, 2025. Väestömuutosten kuukausitiedot. Väestötilastopalvelu. [Viitattu 28.1.2024]
Tilastokeskus, 2025. Väestömuutosten kuukausitiedot. Kuntien ennakkotiedot. [Viitattu 28.1.2024]
Alaviitteet:
- Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
- Helsingin piirijakojärjestelmän mukaan kaupungissa on 148 osa-aluetta ja 9 suurpiiriä. Ks. https://kartta.hel.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).