- Helsingissä tulotaso on hieman Espoota alhaisempi, mutta korkeampi kuin muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin.
- Suurituloisimman kymmenyksen käyttötulot ovat kuusinkertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna.
- Noin 13 prosenttia helsinkiläisistä on pienituloisia, ja lähes joka neljäs kokee menojen kattamisen tuloilla vähintäänkin melko hankalaksi.
Vuonna 2024 helsinkiläisten asuntokuntien kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 31 500 euroa ja keskiarvo 38 300 euroa. Tulot ovat Helsingissä hieman pienemmät kuin Espoossa ja suuremmat kuin Vantaalla. Muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin tulotaso jää pääkaupunkiseutua alhaisemmaksi. Helsinkiläisten mediaanitulot ovat nousseet viimeisten kymmenen vuoden aikana 4,5 prosenttia ja keskiarvotulot 6,5 prosenttia. Tulokehitys on Helsingissä ollut hieman koko maata tai muita suuria kaupunkeja suotuisampaa.
Helsingissä tuloerot ovat hieman suuremmat kuin koko maassa keskimäärin tai muissa kuutoskaupungeissa. Suurimman tulokymmenyksen käytettävissä olevien tulojen mediaani (64 600 euroa vuonna 2024) oli lähes yli viisi kertaa suurempi kuin pienimmän tulokymmenyksen mediaani (11 900 euroa). Suurituloisimman tulokymmenyksen tulojen keskiarvo (86 100 euroa) oli yli kahdeksankertainen pienituloisimpaan kymmenykseen (10 500 euroa) verrattuna. Suurituloisimman tulokymmenyksen reaaliset tulot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nousseet suhteellisesti enemmän kuin pienituloisimman kymmenyksen tulot. Tuloerot ovat huomattavia myös alueiden välillä. Suurituloisimman peruspiirin kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot olivat yli kaksinkertaiset pienituloisimpaan peruspiiriin verrattuna.
Pikalinkit
Asuntoväestön pienituloisuusaste (eli pienituloisissa asuntokunnissa asuvien prosenttiosuus) oli Helsingissä 14,1 vuonna 2024. Lasten pienituloisuusaste oli 15 prosenttia. Koko asuntoväestöstä 7,1 prosentilla pienituloisuus oli pitkittynyttä, eli he olivat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana. Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää muun muassa nuorilla aikuisilla, iäkkäillä naisilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Asuntokunnista pienituloisten joukossa nousevat esiin yksinasuvat, yksinhuoltajat ja monilapsiset pienten lasten perheet.
Lähes joka kolmas helsinkiläinen kokee menojen kattamisen tuloilla melko helpoksi ja 45 prosenttia helpoksi tai hyvin helpoksi. Hankaluuksia tulojen riittävyyden kanssa kokee kuitenkin lähes joka neljäs helsinkiläinen. Kolmetoista prosenttia on jättänyt rahanpuutteen vuoksi käymättä lääkärissä, yksitoista prosenttia pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa ja yhdeksän prosenttia joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan vuoksi.
