-
Helsingissä tulotaso on hieman Espoota alhaisempi, mutta korkeampi kuin muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin.
-
Suurituloisimman kymmenyksen käyttötulot ovat lähes kuusinkertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna.
-
Pienituloisia ja pitkittyneesti pienituloisia on suhteellisesti eniten nuorten aikuisten ikäryhmissä sekä vanhimpien naisten keskuudessa.
Vuonna 2021 helsinkiläisten käytettävissä olevat vuositulot olivat 28 000 euroa (asuntokuntien kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani). Mediaanitulot ovat Helsingissä hieman pienemmät kuin Espoossa ja suuremmat kuin Vantaalla. Muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin tulotaso jää pääkaupunkiseutua alhaisemmaksi. Helsinkiläisten mediaanitulot ovat nousseet viimeisten kymmenen vuoden aikana seitsemän prosenttia, mikä on enemmän kuin Espoossa, Vantaalla tai muissa suurissa kaupungeissa mutta samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin.
Tuloerot ovat suuremmat Helsingissä kuin muissa kuutoskaupungeissa. Suurimman tulokymmenyksen käytettävissä olevien tulojen mediaani (66 200 euroa vuonna 2019) oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin pienimmän tulokymmenyksen mediaani (11 500 euroa vuonna 2019). Sekä pienimmän että suurimman tulokymmenyksen tulojen reaalikasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut hieman yli kahdeksan prosenttia, mikä euromääräisenä tarkoittaa pienimmän kymmenyksen kohdalla 900 euron ja suurimman kymmenyksen kohdalla 4 900 euron kasvua. Tuloerot näkyvät myös alueiden välillä. Suurituloisimman peruspiirin kulutusyksikkökohtaiset mediaanikäyttötulot olivat lähes kaksinkertaiset pienituloisimpaan peruspiiriin verrattuna.
Pikalinkit
Asuntoväestön pienituloisuusriski (pienituloisissa asuntokunnissa asuvien prosenttiosuus) oli Helsingissä 12,4 vuonna 2021. Lasten pienituloisuusriski oli 12,6 prosenttia. Noin viidellä prosentilla asuntoväestöstä pienituloisuus oli pitkittynyttä, eli he olivat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana. Helsingissä pienituloisten osuus on hieman suurempi kuin Espoossa, Vantaalla tai koko maassa keskimäärin, mutta pienempi kuin muissa kuutoskaupungeissa. Pienituloisia ja pitkittyneesti pienituloisia on suhteellisesti eniten nuorten aikuisten ikäryhmissä sekä vanhimpien naisten keskuudessa.
Kolme neljästä helsinkiläisestä kokee menojen kattamisen tuloilla vähintäänkin melko helpoksi, kun taas erittäin helppona menojen kattamista tuloilla piti 18 prosenttia. Hankaluuksia tulojen riittävyyden kanssa koki kuitenkin joka neljäs helsinkiläinen. Kaksitoista prosenttia oli jättänyt rahanpuutteen vuoksi käymättä lääkärissä, kymmenen prosenttia pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa ja kahdeksan prosenttia joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan vuoksi.
