- Helsingissä tulotaso on hieman Espoota alhaisempi, mutta korkeampi kuin muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin.
- Suurituloisimman kymmenyksen käyttötulot ovat kuusinkertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna.
- Noin 13 prosenttia helsinkiläisistä on pienituloisia, ja lähes joka neljäs kokee menojen kattamisen tuloilla vähintäänkin melko hankalaksi.
Vuonna 2023 helsinkiläisten asuntokuntien kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 30 300 euroa ja keskiarvo 36 900 euroa. Tulot ovat Helsingissä hieman pienemmät kuin Espoossa ja suuremmat kuin Vantaalla. Muissa kuutoskaupungeissa ja koko maassa keskimäärin tulotaso jää pääkaupunkiseutua alhaisemmaksi. Helsinkiläisten mediaanitulot ovat nousseet viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksi prosenttia ja keskiarvotulot neljä prosenttia. Tulokehitys on Helsingissä ollut hieman koko maata tai muita suuria kaupunkeja suotuisampaa.
Helsingissä tuloerot ovat hieman suuremmat kuin muissa kuutoskaupungeissa. Suurimman tulokymmenyksen käytettävissä olevien tulojen mediaani (72 000 euroa vuonna 2022) oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin pienimmän tulokymmenyksen mediaani (12 000 euroa vuonna 2022). Vaikka helsinkiläisten tulot ovat nimellisesti nousseet viimeisten viiden vuoden aikana, on ennätyksellinen inflaatio syönyt suurimman osan tulojen noususta. Suurituloisimman tulokymmenyksen reaaliset tulot ovat nousseet yli kolme prosenttia ja pienituloisimman laskeneet saman verran. Tuloerot ovat huomattavia myös alueiden välillä. Suurituloisimman peruspiirin kulutusyksikkökohtaiset mediaanikäyttötulot olivat lähes kaksinkertaiset pienituloisimpaan peruspiiriin verrattuna.
Pikalinkit
Asuntoväestön pienituloisuusaste (eli pienituloisissa asuntokunnissa asuvien prosenttiosuus) oli Helsingissä 12,9 vuonna 2023. Lasten pienituloisuusaste oli 12,7 prosenttia. Koko asuntoväestöstä 6,6 prosentilla asuntoväestöstä pienituloisuus oli pitkittynyttä, eli he olivat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana. Helsingissä pienituloisten osuus on hieman suurempi kuin Espoossa tai Vantaalla tai koko maassa keskimäärin, mutta pienempi kuin muissa kuutoskaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Pienituloisia ja pitkittyneesti pienituloisia on suhteellisesti eniten nuorten aikuisten ikäryhmissä sekä vanhimpien naisten keskuudessa.
Lähes joka kolmas helsinkiläinen kokee menojen kattamisen tuloilla melko helpoksi ja 45 prosenttia helpoksi tai hyvin helpoksi. Hankaluuksia tulojen riittävyyden kanssa kokee kuitenkin lähes joka neljäs helsinkiläinen. Kolmetoista prosenttia on jättänyt rahanpuutteen vuoksi käymättä lääkärissä, yksitoista prosenttia pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa ja yhdeksän prosenttia joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan vuoksi.
