Päätulokset
- Asuminen on kohtuuhintaista 22 prosenttiosuudelle asuntokunnista. Kohtuuhintainen asunto on keskituloiselle asuntokunnalle mahdollista omistaa 20 postinumeroalueella.
- Asuntokunnista heikoimmassa asemassa asumisen kohtuuhintaisuuden suhteen ovat lapsiperheet. Heidän asemansa on heikoin asumismuodosta ja asuinalueesta riippumatta tarkasteltiinpa asumisen kustannuksia tulojen suhteen tai asumisen menojen ja muiden välttämättömien kulujen jälkeen käyttöön jäävän rahaulon näkökulmasta. Asumisen kustannukset voivatkin muodostaa perheellisille työntötekijän pois Helsingistä edullisemmille alueille.
- Tarkastelut perustuvat kuitenkin vakioinneille esimerkiksi asuntojen koon ja tulojen osalta. Niinpä lukujen arvioinnissa on huomioitava, että esimerkiksi pienemmissä asunnoissa asuminen on kohtuuhintaista useammalle asuntokunnalle kuin tutkimuksessa on esitetty.
Kartassa havainnollistuu kuinka asumisen kohtuuhintaisuus jakautuu Helsingin eri postinumeroalueille, kun huomioidaan sekä vuokra- että omistusasumisen kustannukset. Asuminen on keskusta-aluetta edullisempaa lähempänä kaupungin raja-alueita lähiövyöhykkeellä.
Uusi mittaristo asumisen kohtuuhintaisuuden tarkasteluun
Asuminen on Helsingissä muuta Suomea kalliimpaa. Asuntojen hinnat ovat nousseet keskustassa ja sitä ympäröivällä alueella kolminkertaisiksi vuosituhannen alusta. Lähiövyöhykkeelläkin asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet samassa ajassa. Vuokrien kehitys on ollut hitaampaa, mutta silti nekin ovat muuta maata korkeammat. Asumisen kustannuksia on viimeisen vuoden aikana nostanut Helsingissä entisestään yleinen kustannustason ja asuntolainojen korkojen nousu.
Helsingin kaupunki asetti vuonna 2020 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) tavoitteeksi luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analyysiin ja seurantaan mittarin, joka huomioi asuntokuntien erilaisia elämäntilanteita ja tuloja. Lisäksi mittariston tuli huomioida erilaiset asumismuodot ja asuinalueet. Tämä kirjaus toimi tutkimuksen lähtökohtana.
Tutkimuksessa toteutetulla mittaristolla voidaan kirjauksen mukaisesti tarkastella asumismenojen ja käytettävissä olevan rahatulon suhdetta asuntokuntien eri elinvaiheissa, asumismuodoissa ja kaupungin eri alueilla. Mittariston avulla voidaan tarkastella myös asuntokunnille asumisen ja välttämättömien elinkustannusten jälkeen muuhun kulutukseen mahdollisesti jäävää tuloa. Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo tuo kaupungin asuntopolitiikan tueksi välineen, jollaista ei tätä aiemmin ollut.
Perheellisten tilanteesta kaivataan lisää tietoa
Erilaisten asuntokuntien asema Helsingin asuntomarkkinoilla ei ole homogeeninen. Siinä missä nuorten aikuisten ja perheellisten asuntokuntien tulotaso on asumisen kustannuksiin nähden usein heikko, on esimerkiksi yksin asuvien, keski-iän ylittäneiden miesten asema hyvä. Asumisen kohtuuhintaisuuden toteutuminen onkin kompleksinen ja näkökulmariippuvainen. Tarkemman kuvan saamiseksi tilanteesta, on toteutettava tarkempia tarkasteluja ja analyysiä.
Perheellisten muita heikompi asema nousee kuitenkin esiin mittariston tuloksissa, vaikka todellisuudessa monien asumiskustannukset ovatkin raportissa kuvattua matalammat. Perheet muodostavat merkittävän osan Helsingistä poismuuttavista. Mittariston valossa voidaan arvioida, että asumisen kustannukset saattavat olla yksi tekijöistä, jotka saavat perheet valitsemaan muun asuinpaikan kuin Helsingin. Perheiden tilanteen tarkasteluihin on syytä pureutua tarkemmin ja hyödyntää mittarin tuomaa tietoa esimerkiksi muuttoliikkeen analyysiin.
Aineistot
Tutkimuksessa hyödynnettiin asuntokannan kohdentumiseen sosioekonomisten tekijöiden mukaan Tilastokeskuksessa räätälöityä aineistoa. Asumisen kustannuksien määrittelyyn hyödynnettiin Suomen virallista tilastoa, Alma Median asuntomarkkinoiden tietopalvelua ja Nordean asuntolainalaskuria. Muiden elinkustannusten osalta hyödynnettiin Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetteihin liittyvää aineistoa.
Viittaaminen
Marttinen, R. (2023). Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo. Tutkimuksia 2023: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_06_29_Tutkimuskatsauksia_4.pdf. Viitattu:
##.##.20##.