Lasten ja nuorten väestökehitys ja elinolot

Helsingissä asuu lähes 225 000 alle 30-vuotiasta, eli kolmasosa kaupungin väestöstä on lapsia ja nuoria. Helsinkiläislapset ja -nuoret ovat taustoiltaan ja elinoloiltaan moninainen joukko. Joka neljäs alle 30-vuotias on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Hieman yli neljännes lapsista elää yksinhuoltajaperheessä. Lapsiperheet asuvat muita asuntokuntia yleisemmin omistusasunnossa tai ARA-vuokra-asunnossa. Nuorten aikuisten yksinasuminen on yleistynyt, ja nuoret asuvat pääsääntöisesti vuokralla. Lapsiperheisiin kuuluvien mediaanitulot ovat koko väestön tuloja suuremmat. Samalla pienituloisuus ja toimeentulotuen piirissä oleminen on lapsiväestössä koko väestöä yleisempää. 

Uusimmat artikkelit

Valtaosalla helsinkiläisnuorista on jo 8. luokalla näkemys siitä, mihin haluaisivat jatkaa opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Lukio on suosituin jatko-opintosuunta nuorten keskuudessa. Horisontti jatko-opintojen suhteen näyttäytyy muita useammin epäselvänä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä...
Tutkimus selvittää, miten yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä helsinkiläisnuorten ohjattuun harrastamiseen ja onko mahdollisissa väestöryhmien välisissä eroissa tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana Helsingissä. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten 8...
Vain alle puolet helsinkiläisistä lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaan, mutta suuri osa on mukana liikunnan seuratoiminnassa. Sukupuoli, ikä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja syntyperä määrittävät liikkumisen määrää ja seuraharrastamisen yleisyyttä. Lasten liikuntaharrastamisen...
Yli yhdeksän kymmenestä Helsinki-barometrin vastaajasta on lasten ja nuorten hyvinvoinnista ainakin jonkin verran huolissaan. Huoli Ukrainassa käytävästä sodasta on palannut samalle korkealle tasolle kuin keväällä 2022. Helsingin tulevaisuuteen liittyvä huolestuneisuus on myös hieman lisääntynyt....
Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...