Helsingissä asuu lähes 225 000 alle 30-vuotiasta, eli kolmasosa kaupungin väestöstä on lapsia ja nuoria. Helsinkiläislapset ja -nuoret ovat taustoiltaan ja elinoloiltaan moninainen joukko. Joka neljäs alle 30-vuotias on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Hieman yli neljännes lapsista elää yksinhuoltajaperheessä. Lapsiperheet asuvat muita asuntokuntia yleisemmin omistusasunnossa tai ARA-vuokra-asunnossa. Nuorten aikuisten yksinasuminen on yleistynyt, ja nuoret asuvat pääsääntöisesti vuokralla. Lapsiperheisiin kuuluvien mediaanitulot ovat koko väestön tuloja suuremmat. Samalla pienituloisuus ja toimeentulotuen piirissä oleminen on lapsiväestössä koko väestöä yleisempää.
Uusimmat artikkelit
Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa –...
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...
Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia...
Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä...