Lasten ja nuorten väestökehitys ja elinolot

Helsingissä asuu lähes 225 000 alle 30-vuotiasta, eli kolmasosa kaupungin väestöstä on lapsia ja nuoria. Helsinkiläislapset ja -nuoret ovat taustoiltaan ja elinoloiltaan moninainen joukko. Joka neljäs alle 30-vuotias on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Hieman yli neljännes lapsista elää yksinhuoltajaperheessä. Lapsiperheet asuvat muita asuntokuntia yleisemmin omistusasunnossa tai ARA-vuokra-asunnossa. Nuorten aikuisten yksinasuminen on yleistynyt, ja nuoret asuvat pääsääntöisesti vuokralla. Lapsiperheisiin kuuluvien mediaanitulot ovat koko väestön tuloja suuremmat. Samalla pienituloisuus ja toimeentulotuen piirissä oleminen on lapsiväestössä koko väestöä yleisempää. 

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...
Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia...
Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä...
Helsinkiläiset nuoret jakautuvat viiteen liikunnan harrastajaprofiiliin. Suuri osa nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenes on passiiviliikkuja. Sukupuoli ja perhetaustaan liittyvät tekijät määrittävät, mihin profiiliin nuori kuuluu. Liikunnan...
Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.