Helsingissä asuu lähes 225 000 alle 30-vuotiasta, eli kolmasosa kaupungin väestöstä on lapsia ja nuoria. Helsinkiläislapset ja -nuoret ovat taustoiltaan ja elinoloiltaan moninainen joukko. Joka neljäs alle 30-vuotias on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Hieman yli neljännes lapsista elää yksinhuoltajaperheessä. Lapsiperheet asuvat muita asuntokuntia yleisemmin omistusasunnossa tai ARA-vuokra-asunnossa. Nuorten aikuisten yksinasuminen on yleistynyt, ja nuoret asuvat pääsääntöisesti vuokralla. Lapsiperheisiin kuuluvien mediaanitulot ovat koko väestön tuloja suuremmat. Samalla pienituloisuus ja toimeentulotuen piirissä oleminen on lapsiväestössä koko väestöä yleisempää.
Uusimmat artikkelit
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat Helsingin kaupunkikehityksen kannalta tärkeä väestöryhmä. Ruotsissa on kerätty seurantatietoa ulkomaalaistaustaisten nuorten integroitumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tiedon avulla kohderyhmän tilannetta voidaan arvioida entistä tarkemmin ja...
Kouluterveyskysely 2023 – Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain...
Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa –...
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...