Kuolleisuus ja elinajanodote

  • Vuonna 2023 kuoli 5 740 helsinkiläistä, mikä oli 189 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna.  

  • Vastasyntyneen elinajanodote oli miehillä 79,0 ja naisilla 84,1 vuotta. Elinajanodote piteni vuodesta 2022, jolloin se puolestaan oli lyhentynyt. Pitkällä aikavälillä elinajanodote on kasvanut tasaisesti, sillä erityisesti kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.   

  • Alkoholisairaudet ja keuhkosyöpä ovat yleisempiä kuolemansyitä helsinkiläisillä kuin kaikilla suomalaisilla.   

Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2023 oli 79,0 ja naisen 84,1 vuotta. Elinajanodote on Helsingissä hieman koko maata lyhyempi, vaikkakin ero koko maan tasoon on enää pieni. Lisäksi iäkkäiden kohdalla tilanne on päinvastainen: 80 vuotta täyttäneillä elinajanodote on jopa pidempi Helsingissä kuin koko maassa. Keskeisimmät kuolemansyyt ovat koko Suomessa samat: tyypillisimmin kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin ja kasvaimiin. Verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä on kuitenkin Helsingissä pienempi, ja toisaalta alkoholisairaudet ja keuhkosyöpä ovat yleisempiä kuolemansyitä kuin koko maassa.  

Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut koko maan keskiarvoa nopeammin. Syynä elinajanodotteen tasaiseen kasvuun on se, että kuolleisuus etenkin sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Toisaalta alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi vuonna 2018 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen, ja se on pienentynyt vain hitaasti sen jälkeen. Vuoden 2022 aikana 75–84-vuotiaiden miesten ja naisten kuolleisuus suureni jonkin verran ja 85 vuotta täyttäneiden selvästi. Tämä näkyy myös vastasyntyneen elinajanodotteen hienoisena laskuna. Kuolleisuuden kasvun taustalla oli ainakin osin iäkkäiden koronakuolleisuus, joka oli vuonna 2022 huomattavasti kahta edellisvuotta suurempaa. Vuonna 2023 kuolleisuus jälleen pieneni ja elinajanodote vastaavasti nousi. 

Vaikka Helsingissä on koko maata korkeampi kuolleisuus, kaikkia väestöryhmiä tämä ei koske. Korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden kuolleisuus ei pääsääntöisesti eroa Helsingin ja muun maan välillä. Sen sijaan vähemmän koulutettujen ja työntekijäasemassa olevien kuolleisuus on huomattavasti suurempi Helsingissä kuin vastaavilla ryhmillä muualla maassa, etenkin työikäisillä. Erityisen suurta on korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja keuhkosyöpään. Myös alueelliset erot kuolleisuudessa kaupungin sisällä ovat suuria.  

Uusimmat artikkelit

Suomalaisten huumekokeilut, huumeiden käyttö sekä ongelmakäyttö ovat yleistyneet. Samalla myös huumausainekuolleisuus on kasvanut. Näin on tapahtunut sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkakin pääkaupungissa kuolleisuuden kasvu alkoi hieman myöhemmin. Kuolleiden lukumäärä oli kuitenkin vuonna...
Syntyvyys pieneni Helsingissä vuoden 2022 aikana selvästi ja koko maan keskiarvoa enemmän. Kuolleisuus sitä vastoin kasvoi, mutta vähemmän kuin koko Suomessa. Samalla luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus pieneni Helsingissä voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti...
Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.
Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2020/2021 sekä väestönmuutokset vuonna 2020. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään...
Julkaisussa esitetään sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja sen peruspiireissä suhteessa koko Suomen keskiarvoon. Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin: sairastavuus on Helsingissä koko maata vähäisempää ja myös kansantaudit ovat helsinkiläisillä...
Eroa selittänee muun muassa se, että maasta toiseen muuttavat ihmiset ovat usein lähtömaansa terveimpiä.