Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2022 aikana 6 176, mikä oli jopa yli 900 lasta vähemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,06 lasta. Luku on pienin vuoden 1936 jälkeen, eli koko sinä aikana, jolta tietoa helsinkiläisten hedelmällisyydestä on saatavilla. Helsinkiläisten hedelmällisyys pieneni edellisvuodesta peräti 14 prosenttia. Muutos on suurempi kuin koko maassa, jossa hedelmällisyys pieneni 10 prosenttia.
Hedelmällisyys on ollut Helsingissä hyvin matalalla tasolla 1930-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Molempina ajankohtina kokonaishedelmällisyysluku oli selvästi alle 1,2 lasta. Luku nousi noin 1,5 lapseen 1990-luvun alkuvuosina, mutta laski jälleen sen jälkeen 2000-luvulle tultaessa. Hedelmällisyys nousi hitaasti vuoteen 2010 saakka, mutta pieneni sen jälkeen tasaisesti vuoteen 2019 saakka. Vuoden 2020 ja 2021 aikana kokonaishedelmällisyysluku kasvoi, ja jälkimmäisenä vuonna se ylitti 1,2 lapsen määrän. Vuonna 2022 luku jäi siis kuitenkin ennätyksellisen pieneksi. (Kuvio 1.)
Väestön ennakkotilaston tietojen mukaan syntyneiden lasten määrä vuoden 2023 ensimmäisinä kuukausina ei ole juurikaan kasvanut vuoden 2022 vastaavasta ajankohdasta. Syntyvien lasten määrää tulevina kuukausina voidaan lisäksi arvioida myönnettyjen äitiysavustusten lukumäärän mukaan. Lapset nimittäin syntyvät yleensä 2–4 kuukautta kyseisen päätöksen jälkeen. Helsingissä myönnettyjen äitiysavustusten määrä on pysynyt melko alhaisella tasolla loppuvuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 ajan. Näin ollen mitään selkeitä merkkejä syntyneisyyden kasvusta ainakaan lähikuukausina ei ole nähtävissä.
Hedelmällisyys pieneni kaikissa ikäryhmissä
Hedelmällisyys vaihtelee paljon ikäryhmittäin, ja suurinta se Helsingissä on 30–39-vuotiailla (Kuvio 2). Edellisvuoteen verrattuna kaikenikäisten hedelmällisyys pieneni. Suurin väheneminen tapahtui 30–34-vuotiailla – yli 15 prosenttia. Eniten hedelmällisyys pieneni Läntisessä suurpiirissä (16 prosenttia) ja vähiten Pohjoisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä (8–9 prosenttia).
Kun hedelmällisyys kasvoi hieman vuosien 2020 ja 2021 aikana, lisääntyi erityisesti ensimmäisten lasten syntymä eli lapsettomien naisten lasten saanti (Mäki 2022(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Vuoden 2022 tilanteesta Helsingissä ei vielä ole tietoa, mutta koko maan osalta näyttää siltä, että etenkin toisten ja kolmansien lasten saanti on vähentynyt suhteellisesti enemmän (Tilastokeskus 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)).
Kuolleisuus kasvoi Helsingissä, mutta vähemmän kuin koko maassa
Vuoden 2022 aikana helsinkiläisistä 5 929 kuoli, mikä oli 381 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka väkilukukin kasvoi vuoden aikana, suureni myös väkilukuun suhteutettu kuolleisuus. Yleinen kuolleisuusluku oli 9,0 kuollutta keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohti, joten kuolleisuus kasvoi edellisvuodesta 7,1 prosenttia. Kasvu oli Helsingissä kuitenkin pienempi kuin keskimäärin koko maassa, jossa kuolleisuus suureni 9,6 prosenttia.
Väestön ikääntyessä kuolleiden lukumäärä yleensä kasvaa. Kun ikärakenteen muutoksen vaikutus kuolleisuuteen otetaan huomioon, oli kuolleisuuden kasvu hieman yleistä kuolleisuuslukua pienempää. Helsinkiläisten ikävakioitu kuolleisuus suureni 5,3 prosenttia. Miehillä muutos oli hieman pienempi (kasvua 4,1 prosenttia) kuin naisilla (kasvua 6,5 prosenttia).
Iäkkäiden kuolleisuus kasvoi selvästi
Kuolleisuuden kasvu koski lähinnä iäkkäitä helsinkiläisiä. Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus ei edellisvuodesta juurikaan muuttunut, ja 65–74-vuotiaiden kuolleisuus jopa pieneni edellisvuodesta. Sen sijaan 75 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvoi peräti 11 prosenttia.
Kuolleisuuden kasvu näkyy tietenkin elinajanodotteen lyhenemisenä. Helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote lyheni vuonna 2022 hieman alle puoli vuotta. Kun elinajanodote vuonna 2021 oli 81,6 vuotta, niin viime vuonna luku oli 81,1 vuotta. Naisten elinajanodote, joka on 5,3 vuotta miesten elinajanodotetta pidempi, lyheni hieman enemmän. (Kuvio 3.)
Elinajanodotteen muutoksiin vaikuttaa voimakkaammin kuolleisuuden muutos nuoremmissa ikäryhmissä. Koska kuolleisuus vuonna 2022 kasvoi etenkin iäkkäillä, elinajanodotteen pieneneminen edellisvuodesta voisi periaatteessa mennä satunnaisuudenkin piikkiin. Elinajanodote on kuitenkin laskenut usean viime vuoden aikana. Sekä helsinkiläismiehillä että miehillä koko maassa elinajanodote oli korkein vuonna 2019 ja naisilla vastaavasti vuonna 2020. Sen jälkeen elinajanodote on pienentynyt helsinkiläismiehillä 0,7 vuotta ja helsinkiläisnaisilla 0,8 vuotta.
Kuolleisuuden kasvun syyt selviävät vasta myöhemmin, kun Tilastokeskuksen laatimat ja julkaisemat viralliset kuolinsyytilastot valmistuvat loppuvuonna. Koska kuolleisuuden kasvu vuonna 2022 koski etenkin iäkkäitä henkilöitä, johtuu ainakin osa kasvusta suurella todennäköisyydellä koronakuolleisuudesta. Alustavien tietojen perusteella tiedetään, että se oli vuonna 2022 huomattavasti kahta edellisvuotta suurempaa. Vuonna 2020 koronavirusinfektio oli peruskuolemansyynä 216 helsinkiläisen kuolemassa, ja vuonna 2021 vastaava luku oli 232.
Vuonna 2022 Helsingin väkiluku kasvoi 5 571 hengellä. Kasvun taustalla on suurimmalta osin kaupungin saama muuttovoitto, sillä luonnollinen väestökasvu (syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin) kasvatti väkilukua vain vajaalla 250 hengellä. Edellisenä vuonna luonnollinen väestönkasvu oli yli 1 500 henkeä, mikä on ollut suuruusluokaltaan tyypillisempi määrä jo pitkään.
VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikössä.