Yhä useampi ulkomaalaistaustainen helsinkiläinen on syntynyt Suomessa. Tästä ryhmästä puhutaan maahanmuuton toisena sukupolvena. Tilastollisessa mielessä tällä tarkoitetaan niitä, joilla molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, mutta he itse ovat syntyneet Suomessa. Tällaisia henkilöitä oli Helsingissä vuoden 2025 lopulla noin 28 000. Suuri osa heistä on vielä lapsia ja nuoria, mutta aikuisikään ehtineiden määrä kasvaa nopeasti. Suurin taustamaaryhmä ovat somalialaistaustaiset, jonka jälkeen tulevat neuvostoliittolaistaustaiset, irakilaistaustaiset ja virolaistaustaiset.
Eri väestöryhmien kokoon vaikuttaa se, miten suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset määritellään. Jos ulkomaalaistaustaisiksi luettaisiin tilastoissa myös kaikki, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla, esimerkiksi neuvostoliittolaistaustaisten ja virolaistaustaisten määrät kasvaisivat merkittävästi. Näitä toisen vanhemman puolelta ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2025 Helsingissä noin 37 000, ja useimmat heistä ovat rekisteröidyltä äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisiä.
Laajemman maahanmuuton historia on Suomessa vielä lyhyt. Tästä syystä maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien ikäjakauma painottuu vahvasti nuoriin ikäluokkiin. Lähes puolet heistä (47 %) oli vuoden 2025 lopussa alle 10-vuotiaita. Toisaalta 15–34-vuotiaitakin oli jo noin 9 300. Vastaavasti Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus koko ikäluokasta oli 0–14-vuotiaiden osalta 19 prosenttia ja 15–34-vuotiaiden osalta vasta 5 prosenttia. Sitä vanhempia Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä vain noin 550.
Osa nuoristakin ulkomaalaistaustaisista on itse syntynyt ulkomailla, eli he kuuluvat maahanmuuton ensimmäiseen sukupolveen. Kaikista nuorimmissa ikäluokissa Suomessa syntyneet muodostavat kuitenkin selvän enemmistön, kun taas yli 20–vuotiaista nuorista ulkomaalaistaustaisista selvä enemmistö on itse ulkomailla syntyneitä. Osa ulkomailla syntyneistä on tullut Suomeen hyvin nuorina. He ovat siis pääosin Suomessa kasvaneita lapsia ja nuoria.
Pikalinkit
Teemat
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten koulutustaso on keskimäärin suomalaistaustaisia ikätovereita matalampi, mutta ryhmän sisällä on eroja.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten osallistuminen harrastustoimintaan on keskimäärin harvinaisempaa kuin suomalaistaustaisilla.