- Helsingissä oli yhteensä 359 689 asuntokuntaa vuonna 2024. Asuntokuntien määrä on kasvanut vuosikymmenten ajan, mutta kasvun määrässä on vaihteluita.
- Puolet helsinkiläisistä asuntokunnista on yksinasuvia. Toiseksi eniten on kahden hengen asuntokuntia, joiden osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt vakaimpana 1970-luvun lopulta alkaen.
- Asuntokuntien keskikoko oli 1,84 vuonna 2024. Asuntokuntien keskikoko on laskenut vuosituhannen alun 1,9 hengestä vähitellen.
Helsingissä oli kaikkiaan vuoden 2024 lopulla 359 689 asuntokuntaa. Helsinkiläisissä asunnoissa puolestaan asui 663 626 asukasta. Asuntokuntien määrä on kasvanut Helsingissä 1970-luvun lopusta alkaen, mutta vuosittain kasvu on vaihdellut merkittävästi. 2020-luvulla asuntokuntien määrä on kasvanut keskimäärin 4 000 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko oli 1,84 henkeä vuonna 2024. Asuntokuntien keskikoko on laskenut vähitellen 2000-luvulla, vaikka viimeiset vuodet keskikoko on pysytellyt vakaana.
Asuntokuntarakennetta hallitsee yksinasuminen: hiukan yli puolet helsinkiläisistä asuntokunnista on yksinasuvia. Kahden hengen asuntokunnat muodostavat toiseksi suurimman asukasryhmän Helsingissä, ja niiden osuus on pysynyt vakaimpana kaikista asuntokunnista vuosikymmenten ajan.
Pikalinkit
Viime vuosien asuntokuntien määrän kasvu perustuu erityisesti yksinasuvien asuntokuntien määrän kasvuun. Vuonna 2024 yksinasuvien määrän kasvu laski eniten päätyen samalle tasolle kuin kahden hengen asuntokuntien määrän kasvu. Muiden asuntokuntien määrä on vuosien saatossa ollut vaihtelevampi.
Asuntokunnan koko vaihtelee asuntokunnan elinvaiheen mukaisesti. Yksin Helsingissä asuvat erityisesti nuoret aikuiset, 20–29-vuotiaat, mutta myös iäkkäiden, yli 65-vuotiaiden asumisessa korostuu yksinasuminen. Yksinasuvien ikäjakauma on kuitenkin muita asuntokuntia tasaisemmin jakautunut eri ikäisiin. Kolmen tai useamman asuntokunnat ovat useimmin 30–49-vuotiaita, mikä kertoo perheellistymisestä. Lapsien muutto omilleen kotoa jälleen pienentää asuntokunnan kokoa.
