- Nuorten raportoima vanhemman aiheuttama henkinen tai fyysinen väkivalta on pysynyt aiempaa korkeammalla tasolla.
- Yli puolet nuorista tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana.
- Runsas joka kolmas 8. ja 9. luokkalainen on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla edeltävän vuoden aikana.
Turvallinen kasvuympäristö, jossa ei esiinny väkivaltaa, syrjintää, kiusaamista tai seksuaalista häirintää, on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Silti väkivaltaan, syrjintään ja häirintään liittyvät ilmiöt ovat yleistyneet viime vuosina Helsingissä ja esimerkiksi fyysisen uhan ja syrjinnän kokemukset ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
Ikäryhmästä riippuen 9–16 prosenttia lapsista ja nuorista on kokenut vanhempien aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Lisäksi 28–36 prosenttia lapsista ja nuorista on kokenut vanhempien aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Vanhemman aiheuttaman henkisen väkivallan kokemukset ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla kaikilla oppiasteilla, fyysinen väkivallan osalta nähdään yksi poikkeus. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla pojat ovat kokeneet tyttöjä useammin vanhemman aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa. Perheväkivallan yleisyyttä voidaan tarkastella myös rikostilastojen kautta. Tilastossa ovat vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset. Läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille. Viranomaisten tietoon tulleita perheväkivallan alaikäisiä uhreja oli Helsingissä 261 vuonna 2021. Osuus oli kymmenesosa koko maan tietoon tulleiden tapausten uhreista. Alle kouluikäisenä pojat ovat hieman useammin perheväkivallan uhreja, mutta teini-ikäisistä uhreista jopa 80 prosenttia oli tyttöjä. Alaikäisten uhrien määrä kasvoi vuotta aiemmasta 51 prosenttia vuonna 2021. Tietoon tulleiden tapausten määrissä Helsingissä on kuitenkin vuosittaista vaihtelua, eikä selkeää kasvutrendiä ole nähtävissä. Perusopetuksen 8.- ja 9.- luokkalaisista 36 prosenttia on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla edellisen vuoden aikana. Toisen asteen opiskelijoista vastaavaa on kokenut 26 prosenttia lukiolaisista ja 30 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Syrjinnän kokemukset ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Esimerkiksi 8. ja 9. luokan tytöistä 40 prosenttia on kokenut syrjintää edeltävän vuoden aikana, kun pojista 30 prosenttia.
Pikalinkit
Joka kolmas nuori on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana. Häirinnän kokemukset ovat selkeästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla ja varsinkin tyttöjen kokema häirintä on yleistynyt selkeästi viime vuosien aikana. Häirintää koetaan erityisesti julkisessa tilassa tai puhelimessa ja internetissä. Lapsista eli perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 11 prosenttia on kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä edeltävän vuoden aikana. Kyseinen osuus on aiempaa korkeampi ja nämä kokemukset ovat yleistyneet varsinkin tytöillä.
Noin joka kymmenes nuori on kokenut seksuaaliväkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleistyneet jonkin verran viime vuosien aikana, mutta ovat samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Sekä häirinnän että seksuaaliväkivallan kokemisen yleisyys eroaa jossain määrin perhetaustan mukaan. On myös havaittavissa, että turvattomuuden kokemukset kasautuvat helsinkiläisnuorilla. Esimerkiksi häirinnän kokemukset ovat todennäköisempää, jos nuori on kokenut koulukiusaamista viikoittain, syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.