Päätulokset
- Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää.
- Terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi kokevien osuus on pysynyt aiempaa korkeammalla tasolla. Silti aiempaa useampi liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä. Unirytmi on osin parantunut, mutta säännöllisessä ateriarytmissä esiintyy edelleen haasteita varsinkin tytöillä.
- Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet jo muutaman vuoden ajan aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen.
- Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä.
- Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee kasvuympäristönsä turvattomaksi.
- Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.
Millaisina koetaan keskeiset kasvuympäristöt -koti, koulu ja asuinalue?
Perusopetuksen vuosiluokilla oppijoiden keskusteluyhteys vanhempien kanssa on palautunut paremmalle tasolle edelliskerran alhaisten lukujen jälkeen. Toisella asteella keskusteluyhteys vanhempien kanssa on kuitenkin jonkin verran heikentynyt. Osa kokee vanhempien tai muiden huoltapitävien aiheuttamaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Myös kokemus olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä on osin parantunut. Kuitenkin koulukiusatuksi joutuminen viikoittain on yleistynyt.
Koetuissa harrastusmahdollisuuksissa on tapahtunut osin heikennyksiä. Aiempaa harvempi tietää asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista ja aiempaa useampi kokee harrastukset liian kalliina. Myös asuinalueen turvallisuuteen liittyvät kokemukset ovat heikentyneet. Aiempaa useampi lapsi ja nuori on kokenut fyysistä uhkaa tai syrjintää edeltävän vuoden aikana. Julkisessa tilassa koettu häirintä on yleistä varsinkin tytöillä.
Mitä kehityssuuntauksia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden osalta on havaittavissa?
Huolestuttuvana kehityssuuntauksena on jo pitkään jatkunut mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen varsinkin tytöillä. Myös monet elintapoihin liittyvät ilmiöt, kuten uni- ja ateriarytmi sekä liikkuminen, ovat heikommalla tasolla tytöillä kuin pojilla. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Myönteistä on kuitenkin havaita, että varsinkin ohjattuun harrastustoimintaan osallistuminen on palautunut korona-aikaa edeltävälle tasolle. Lisäksi aiempaa useampi lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä.
Aineistot
Tämä tilastojulkaisu esittelee Kouluterveyskyselyn keskeisimmät tulokset helsinkiläisten osalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa Kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista seurantatietoa lasten ja nuorten kokemasta hyvinvoinnista, terveydestä, turvallisuudesta, koulunkäynnistä ja avun saannista.
Kouluterveyskyselyyn vastaavat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Lukiossa kysely on tarkoitettu nuorten opetussuunnitelmaa suorittaville ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittaville alle 21-vuotiaille.
Tulokset ja tarkemmat indikaattorikuvaukset ovat avoimesti saatavilla tulospalvelussa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Viittaaminen
Määttä, S. (2023). Kouluterveyskysely 2023 -Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Tilastoja 2023: 6. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_10_26_Tilastoja_6_Maatta.pdf. Viitattu: ##.##.20##.