Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on Helsingin kaupungin keskeinen tavoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä (Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022–2025). Jotta hyvinvointieroja voidaan kaventaa, tarvitaan selkeä tutkimustietoon pohjautuva näkemys väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja tuottavista tekijöistä. Hyvinvointieroja voi tutkia tarkastelemalla eri taustatekijöiden samanaikaista yhteyttä hyvinvointiin, mutta myös tutkimalla risteävää eriarvoisuutta, jolloin taustatekijöiden keskinäisiä yhteyksiä tutkitaan suhteessa toisiin ja suhteessa hyvinvointiin.
Helsinkiläisnuorten koettua hyvinvointia eri taustatekijöiden mukaan on tutkittu aiemminkin (esim. Ahtiainen & Määttä, 2024; Ahtiainen, 2022; Mäki, 2021; Määttä, 2022), mutta näissä aiemmissa tutkimuksissa ei ole perusteellisesti tarkasteltu usean eri yksilöön tai perhetaustaan liittyvän taustatekijän yhteyttä useisiin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden ulottuvuuksiin. Myöskään keskeisten taustatekijöiden risteäviä yhteyksiä hyvinvointiin ei ole tarkasteltu. Tällainen perusteellisempi tarkastelu voi auttaa tunnistamaan paremmin keskeisiä hyvinvoinnin taustatekijöitä ja näin kohdentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä aiempaa paremmin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan taustatekijöiden eli sukupuolen, syntyperän, perheen sosioekonomisen aseman ja perhetyypin yhteyksiä helsinkiläisnuorten koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
Aineisto ja menetelmät
Kirjoituksen aineistolähteenä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama Kouluterveyskysely. Tutkimuksen toteuttamisesta vuonna 2023 voi lukea tarkemmin THL:n tilastoraportista (Helenius & Kivimäki, 2023), mutta lyhyesti voidaan kuitenkin mainita, että kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista ja sähköiseen kyselylomakkeeseen vastataan nimettömästi (Helenius & Kivimäki, 2023, THL, 2024). Tässä tutkimuksessa nuorilla tarkoitetaan Kouluterveyskyselyyn vuonna 2023 vastanneita, Helsingissä kouluja käyvien 8. ja 9. luokan sekä toisen asteen 1. ja 2. vuosikurssin nuoria oppijoita. Tämä tutkimus on ollut mahdollista toteuttaa THL:n sekä Helsingin kaupungin välisen tutkimusyhteistyösopimuksen puitteissa.
Kouluterveyskyselyn hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä mittaristo on kattava sisältäen muun muassa mielen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, terveyskäyttäytymiseen sekä kasvuympäristön turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyssä on myös kattavasti kysytty erityisesti yksilöön tai perheeseen liittyviä taustatekijöitä. Helsingissä koulua käyviltä oppijoilta kysytään erilliskysymyksenä peruspiiri, jossa he asuvat.
Tätä kirjoitusta varten tekijöiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin toteuttamalla useampi logistinen regressioanalyysi, mikä soveltuu hyvin sen tarkastelemiseen, ovatko tietyt tekijät samanaikaisesti yhteydessä tietyn tapahtuman ilmenemisen todennäköisyyteen. Analyysin tuloksien tulkinnassa keskiössä on tarkastella odds ratio-kerrointa (OR) ja siihen liittyviä 95 prosentin luottamusvälejä. Kertoimen ollessa suurempi kuin yksi, tapahtuman todennäköisyys kasvaa. Kertoimen ollessa pienempi kuin yksi, tapahtuman todennäköisyys pienenee. (Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja, 2024.) OR-termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä termiä, vaan siitä on käytetty muun muassa termejä vetosuhde tai vedonlyöntisuhteiden suhde. Kyseisten termien vaikeaselkoisuuden takia tässä kirjoituksessa käytetään termiä todennäköisyys, kun esitellään logistisiin regressioanalyyseihin pohjautuvia tuloksia. Logistisen regressioanalyysin lisäksi ristiintaulukointia hyödynnettiin tutkittaessa risteävää eriarvoisuutta.
Koska tämän artikkelin keskeinen tavoite on kuvata eri taustatekijöiden merkitystä nuorten hyvinvoinnille, kirjoituksen tekstiosiossa nostetaan esille vain keskeisimmät havainnot toteutetuista analyyseista. Liitetaulukkoihin 1 ja 2 on koottu nähtäville tätä kirjoitusta varten tehtyjen analyysien tarkat tulokset.
Liitetaulukko 1. Yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvien taustatekijöiden yhteydet helsinkiläisnuorten koettuun hyvinvointiin, elintapoihin ja päihteiden käyttöön Kouluterveyskyselyssä vuonna 2023 (n= 15 963). Avaa PDF-taulukko.
Liitetaulukko 2. Yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvien taustatekijöiden yhteydet helsinkiläisnuorten koettuun kasvuympäristön turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja mielen hyvinvointiin Kouluterveyskyselyssä vuonna 2023 (n= 15 963). Avaa PDF-taulukko.
Tulokset
Tässä tulososiossa käsitellään ensin sukupuolen ja syntyperän yhteyttä nuorten koettuun hyvinvointiin ja sen jälkeen perhetaustan eli perheen sosioekonomisen aseman ja perhetyypin merkitystä hyvinvointikokemuksille. Tulososion lopuksi tarkastellaan vielä sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteen risteäviä yhteyksiä.
Pojat kokevat hyvinvointinsa paremmaksi kuin tytöt
Sukupuoli on tämän tutkimuksen tulosten mukaan keskeisin väestöryhmien välisiin hyvinvointieroihin vaikuttava tekijä helsinkiläisnuorilla. Helsinkiläispojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt. Ainoastaan turvallisuuteen ja päihdekäyttäytymiseen liittyvissä ilmiöissä sukupuolten väliset erot menevät ristiin. Raittius on pojilla tyttöjä todennäköisempää, mutta päinvastaisesti pojilla kannabis- ja huumekokeilut ovat tyttöjä todennäköisempiä. Tytöt kokevat poikia useammin häirintää julkisissa tiloissa, kun taas pojille fyysisen uhkan ja koulukiusaamisen kokemukset ovat tyttöjä yleisempiä. Tässä tutkimuksessa tarkastelluista hyvinvointitekijöistä ainoa, missä ei havaita sukupuolten välisiä eroja, on tupakkatuotteiden tai sähkösavukkeiden käyttö.
Kasvuympäristön turvallisuudessa esiintyy eroja syntyperän mukaan
Syntyperän yhteyttä helsinkiläisnuorten hyvinvointiin on tutkittu useasti aiemmin (esim. Ahtiainen ym. 2021), mutta näissä aiemmissa tarkasteluissa ei välttämättä ole otettu huomioon muita yksilöön ja perhetaustaan liittyviä tekijöitä samanaikaisesti. Kun näitä muita tekijöitä otettiin samanaikaisesti huomioon mallinnuksissa, syntyperän mukaan selkeimmät erot esiintyivät päihdekäyttäytymisessä ja kasvuympäristön turvallisuudessa. Suomalaistaustaisilla nuorilla päihdekokeilut ja päihteiden käyttö ovat todennäköisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suomalaistaustaiset kokevat häirintää julkisessa tilassa todennäköisemmin kuin ulkomaalaistaustaiset, mutta päinvastaisesti ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat todennäköisemmin koulukiusaamista tai syrjintää kuin suomalaistaustaiset.
Monissa hyvinvoinnin ilmiöissä näkyy kuitenkin eroja, kun syntyperän lisäksi otetaan huomioon sukupuoli. Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten tyttöjen välillä eroja esiintyy erityisesti mielen hyvinvoinnissa, päihdekäyttäytymisessä, suhteissa vanhempiin ja kasvuympäristön turvallisuudessa. Pääsääntöisesti näissä ilmiöissä on todennäköisempää, että suomalaistaustaiset tytöt kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä heikommaksi kuin ulkomaalaistaustaiset tytöt. Näin ollen ahdistuneisuus, masennusoireilu, päihteiden käyttö tai kokeilut, vanhempien aiheuttama henkinen väkivalta tai häirinnän kokemukset julkisessa tilassa ovat todennäköisempiä suomalaistaustaisilla kuin ulkomaalaistaustaisilla tytöillä. Lisäksi suomalaistaustaiset tytöt kokevat keskusteluyhteyden vanhempien kanssa hyväksi epätodennäköisemmin kuin ulkomaalaistaustaiset tytöt. Muutama poikkeus kuitenkin esiintyy. Ulkomaalaistaustaiset tytöt kokevat suomalaistaustaisia todennäköisemmin syrjintää, eivätkä syö aamupalaa yhtä usein joka arkiaamu kuin suomalaistaustaiset. Muissa lähinnä yleistä hyvinvointia kuvaavissa ilmiöissä tyttöjen välillä ei esiinny eroja syntyperän mukaan.
Pojilla syntyperän mukaisia eroja esiintyy erityisesti kasvuympäristön turvallisuuden kokemuksissa. Ulkomaalaistaustaiset pojat kokevat syrjintää, vanhempien aiheuttamaa väkivaltaa, häirintää tai koulukiusaamista todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset. Toisin kuin tytöillä, päihdekäyttäytymisessä pojilla havaitaan vain yksi ero: raittius on yleisempää ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla pojilla. Siinä missä tytöillä havaittiin syntyperän mukaisia eroja sosiaalisissa suhteissa ja terveyskäyttäytymisessä, poikien osalta näissä ilmiöissä ei eroja esiinny syntyperän mukaan. Kuten tytöilläkin, yleiseen hyvinvointiin liittyvissä ilmiöissä ei myöskään havaita pojilla eroja sen jälkeen, kun yksilöön ja perhetaustaan liittyvät tekijät on huomioitu.
Perheen koettu taloudellinen tilanne on yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin taustatekijöistä
Perheen sosioekonomista asemaa kuvaavista tekijöistä erityisen keskeinen on perheen koettu taloudellinen tilanne. Erittäin hyväksi koettu perheen taloudellinen tilanne näkyy parempina hyvinvoinnin kokemuksina, tarkastelipa sitten yleistä hyvinvointia, mielen hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, kasvuympäristön turvallisuutta tai terveyskäyttäytymiseen liittyviä ilmiöitä. Kyseiset yhteydet havaitaan senkin jälkeen, kun on huomioitu muut taustatekijät, ja ne myös havaitaan, kun vertaillaan korkeintaan kohtalaiseksi tai melko hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevia suhteessa erittäin hyväksi kokeviin.
Päihdekäyttäytymiseen ja osittain turvallisuuteen liittyvissä ilmiöissä erot havaitaan vain, kun vertaillaan korkeintaan kohtalaiseksi perheen taloudellisen tilanteen kokevia ja erittäin hyväksi sen kokevia nuoria, mutta näissäkin ilmiöissä yhteyden suunta on sama, eli jälkimmäinen ryhmä voi paremmin kuin ensin mainittu. Ainoa ilmiö, missä perheen taloudellisen tilanteen mukaan eroja ei esiinny, on raittius.
Vanhempien koulutustaustan yhteys nuorten hyvinvointiin häviää monissa ilmiöissä sen jälkeen, kun huomioidaan muita taustatekijöitä. Selkeimmin vanhempien koulutuksen merkitys näkyy terveyskäyttäytymisessä. Korkeasti koulutettujen vanhempien nuoret syövät muita todennäköisemmin aamupalan joka arkiaamu ja he käyttävät epätodennäköisemmin tupakkatuotteita tai sähkösavukkeita. Muilta osin esiintyy yksittäisiä yhteyksiä nuorten hyvinvointiin joko äidin tai isän koulutuksen mukaan. Perheessä edeltävän vuoden aikana esiintyneen työttömyyden tai lomautuksien merkityksestä hyvinvoinnille voidaan johtopäätöksenä todeta yleisesti se, että niillä nuorilla, joiden perheessä on esiintynyt työttömyyttä edeltävän vuoden aikana, hyvinvointi on heikompaa kuin niillä nuorilla, joiden perheessä työttömyyttä ei ole esiintynyt. Tietyissä erityisesti terveyskäyttäytymiseen liittyvissä ilmiöissä ei kuitenkaan työttömyydellä ole merkitystä.
Molempien vanhempien kanssa asuvat kokevat hyvinvointinsa usein muita nuoria paremmaksi
Se, keiden kanssa nuori asuu, on yhteydessä hyvinvointikokemuksiin. Yksinhuoltajaperheissä asuvat nuoret altistuvat muita useammin erilaisille hyvinvoinnin haasteille, ja vastaavasti molempien vanhempien kanssa asuvat erottuvat monissa ilmiöissä myönteisesti suhteessa sekä vuororatkaisuissa asuviin, että yksinhuoltajaperheissä asuviin. Molempien vanhempien kanssa asuvien nuorten arkirytmi on muita todennäköisemmin säännöllistä, terveellistä ja turvallista, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että he syövät aamupalan joka arkiaamu ja he käyttävät päihteitä epätodennäköisemmin kuin muut. Lisäksi he kohtaavat muita epätodennäköisemmin kasvuympäristön turvattomuutta.
Osa eroista näkyy vain yksinhuoltajaperheissä asuvien ja molempien vanhempien kanssa asuvien nuorten välillä. Yksinhuoltajaperheissä asuvien tyytyväisyys elämään tai terveyskokemukset ovat heikompia kuin molempien vanhempien kanssa asuvilla. Yksinhuoltajaperheissä asuvat kokevat sosiaaliset suhteensa heikompina kuin molempien vanhempien kanssa asuvat. Esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset ovat todennäköisempiä yksinhuoltajaperheissä asuvilla kuin molempien vanhempien kanssa asuvilla.
Edellä kuvattujen tekijöiden lisäksi mallinnuksissa tarkasteltiin myös oppiasteen ja asuinalueen sosioekonomisen aseman yhteyttä hyvinvointiin. Näiden osalta voidaan todeta lyhyesti se, että päihteiden käyttö tai siihen liittyvät kokeilut sekä epäsäännöllinen liikkumis-, ateria- tai unirytmi ovat todennäköisempää toisella asteella kuin yläkoulussa. Monet kasvuympäristön turvallisuuteen liittyvät kokemukset, kuten kiusaaminen, syrjintä ja fyysinen uhka ovat todennäköisempää yläkoulussa kuin toisella asteella. Asuinalueen sosioekonomisen aseman yhteys puolestaan korostuu varsinkin päihdekäyttäytymisessä sen jälkeen, kun muut taustatekijät on huomioitu. Kannabis- ja huumekokeilut ovat muita alueita yleisempiä korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla. Raittius on todennäköisempää matalan ja keskitason aseman asuinalueilla kuin sosioekonomisesti parhailla asuinalueilla. Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin maantieteellisistä alue-eroista voi lukea tarkemmin aiemmista julkaisuista (esim. Määttä, 2022, Ahtiainen & Määttä, 2021).
Sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteen risteävät tarkastelut tuovat uusia näkökulmia väestöryhmien välisiin hyvinvointieroihin
Tämän kirjoituksen toisessa mallinnusvaiheessa peilattiin risteävää eriarvoisuutta eli tarkasteltiin sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteen risteävää yhteyttä koettuun hyvinvointiin. Nämä ristiintaulukointiin pohjautuvien tarkasteluiden tulokset ovat nähtävillä kuvioissa 1 ja 2.
Näytä kuva täydessä koossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tehtyjen risteävien tarkastelujen perusteella voidaan tehdä muutama keskeinen havainto. Ensinnäkin nuorten koetussa hyvinvoinnissa on tunnistettavissa säännönmukaisesti toistuvat ääripäät. Pojat, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, kokevat hyvinvointinsa melkein aina muita paremmaksi. Vastaavasti tytöt, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, kokevat oman hyvinvointinsa usein muita väestöryhmiä heikommaksi. Useissa ilmiöissä, kuten ahdistuneisuudessa, koetussa terveydessä tai yksinäisyydessä, erot kyseisten väestöryhmien välillä ovat erittäin selkeät ja näin myös tilastollisesti merkitsevät. Syntyperä ei yleensä vaikuta näihin eroihin, vaan samaa sukupuolta olevien ja samaksi perheen taloudellisen tilanteen arvioivien osuudet ovat melkein samat sekä ulkomaalaistaustaisilla että suomalaistaustaisilla. Tämä havainto kuvaa hyvin sukupuolen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen risteäviä yhteyksiä, mutta myös sitä, kuinka monet hyvinvoinnin ilmiöt – sekä myönteisestä että huolestuttavasta näkökulmasta – kasautuvat samoihin väestöryhmiin.
Näytä kuva täydessä koossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Toisena havaintona voidaan tehdä se, että monissa ilmiöissä perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi kokevien tyttöjen raportoima hyvinvointi on usein huomattavasti heikompia kuin vastaavien väestöryhmien poikien. Tämä ilmiö näkyy esimerkiksi ahdistuneisuudessa, tyytyväisyydessä elämään ja koetussa terveydessä. Näyttää siis siltä, että hyvä kokemus perheen taloudellisesta tilanteesta ei välttämättä tarjoa yhtä selkeästi suojaavaa hyvinvointivaikutusta tytöille kuin pojille. Ylipäätään tyttöjen kokemus omasta hyvinvoinnistaan on kautta linjan poikia heikompaa riippumatta syntyperästä tai perheen taloudellisesta tilanteesta, vaikka erot eivät välttämättä aina ole tilastollisesti merkitseviä. On kuitenkin yksi tyttöjen ryhmä, johon huomio kiinnittyy myönteisestä näkökulmasta. Nimittäin erittäin hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevat ulkomaalaistaustaiset tytöt erottuvat mielen hyvinvoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa myönteisesti varsinkin suhteessa muihin tyttöihin. Kuten kuviosta 2 näkee, yksinäisyys ja ahdistuneisuus on tässä väestöryhmässä huomattavasti harvinaisempaa kuin muilla tytöillä. Samoin hyväksi koettu keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heillä huomattavasti yleisempää kuin muilla tytöillä.
Kuten edellä todettiin, syntyperä on yhteydessä kasvuympäristön turvallisuuteen ja päihdekäyttäytymiseen. Kun tätä tulosta tarkastellaan risteävästi sukupuolen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaan, voidaan nostaa esille muutama tarkentava havainto. Erityisesti ulkomaalaistaustaiset pojat, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, kohtaavat muita selkeästi yleisemmin kasvuympäristön turvattomuutta. Tämä ero näkyy erityisesti fyysisen uhan osalta, mutta myös koulukiusatuksi joutuminen tai syrjinnän kokemukset ovat monia muita vertailuryhmiä yleisempiä heidän keskuudessaan. Päihdekäyttö tai -kokeilut ovat yleisempiä nuorilla, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi. Tämä ilmiö havaitaan myös ulkomaalaistaustaisilla tytöillä, vaikka heillä päihteiden käyttö ja päihdekokeilut ovat keskimääräisesti muita väestöryhmiä vähäisempiä. Ilmiö havaitaan myös raittiudessa, vaikka aiemmin kirjoituksessa todettiin, että perheen koettu taloudellinen tilanne ei ole yhteydessä raittiuteen. Tätä selittääkin se, että monissa päihdeindikaattoreissa, kuten raittiudessa, melko hyväksi tai erittäin hyväksi taloudellisen tilanteen kokevien osuudet ovat melkein samat; ainoastaan siis korkeintaan kohtalaiseksi kokevien osuudet erottuvat selkeimmin muista.
Yhteenveto
Mitä havaituille väestöryhmien välisille hyvinvointieroille voi tehdä?
Tiivistäen voidaan todeta, että helsinkiläisnuorten kokemusmaailma hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden suhteen eriytyy varsinkin sukupuolen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaan. Pääsääntöisesti pojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt, mutta pojilla esiintyy tiettyjä turvallisuuteen liittyviä haasteita tyttöjä useammin. Mitä paremmaksi nuori perheensä taloudellisen tilanteen kokee, sitä parempi hänen hyvinvoinnin kokemuksensa. Kyseiset taustatekijät osin risteytyvät keskenään. Hyvä kokemus perheen taloudellisesta tilanteesta ei välttämättä toimi tytöillä yhtä vahvasti suojaavana tekijänä kuin pojilla.
Sukupuolten välillä havaittu selkeä ero hyvinvoinnissa ei sinänsä ole yllättävä, vaan vastaava ilmiö on havaittu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa viimeisen vuosikymmenen aikana (Campbell ym., 2021; Cosma ym. 2022; Marquez ym. 2022). Onkin syytä pohtia, miksi sukupuolten väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti. Yhtenä keskeisenä selityksenä voi olla varsinkin nuorten tyttöjen mielen pahoinvoinnin yleistyminen (Cosma ym. 2022). Mielen pahoinvoinnin voi olettaa heijastuvan laajemmin muihinkin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin: esimerkiksi ahdistunut tai alakuloinen nuori ei välttämättä jaksa huolehtia säännöllisestä ja terveellisestä elintaparytmistä tai nähdä kavereita, mutta pahaa oloa voidaan purkaa omiin vanhempiin tai käyttämällä päihteitä. Nämä toiminnot voivat puolestaan heikentää tyytyväisyyttä elämään, koettua terveyttä, osallisuutta tai viihtymistä koulussa. Juurisyiksi havaituille sukupuolten välisille eroille on ehdotettu muun muassa yhteiskunnan ja koulun asettamien suorituspaineiden lisääntymistä, sosiaalisen median kautta tulevaa vertaisryhmän painetta kuin myös yhteiskunnallista epävarmuutta tulevaisuuden suhteen, joihin tytöt siis suhtautuisivat poikia voimakkaammin. Toisaalta tytöt puhuvat poikia avoimemmin mielialaan liittyvistä asioista, mikä voi näkyä siinä, että tytöt tunnistavat poikia matalammalla kynnyksellä, kun mieli voi pahoin. (Aanesen, ym. 2017; Bell, ym. 2019; Campbell ym. 2021; Esteban-Gonzalo, ym. 2020; Wiklund ym, 2012, Gulliver ym 2010.)
Perheen koetun taloudellisen tilanteen merkitys ei ole myöskään uusi havainto, vaan sen merkitys hyvinvoinnille on tunnistettu lukuisia kertoja (Gautam ym.2023; Mackenbach 2019; Quon ym. 2014). Nuoren oman subjektiivisen arvion perheen taloudellisesta tilanteesta onkin todettu olevan objektiivisia mittareita parempi mittari erottelemaan väestöryhmiä ja kuvaamaan esiintyvää sosioekonomista eriarvoisuutta hyvinvoinnissa (Ahlborg ym. 2017; Elgar 2016). Objektiiviset tulomittarit jättävät usein huomioimatta esimerkiksi sen, että kotitalouden tulot eivät välttämättä jakaudu tasaisesti perheenjäsenten kesken, ja että perheen sisäiseen resurssien jakoon voivat vaikuttaa perheen koko sekä erilaiset perhemuodot (esimerkiksi uusperheet). Nuori tulkitsee oman kokemusmaailmansa kautta perheen taloudellista tilannetta eri tavoin kuin vanhemmat ja suhteuttaa sitä usein omaan vertaisryhmään eli esimerkiksi kavereihin tai luokkatovereihin. (Bradshaw, 2015; Main 2019; Main & Bradshaw, 2014.) Tällöin nuori saattaa peilata muun muassa nykyisiä tai aiempia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiaan, omaa vaatetustaan tai muuta materiaalista omaisuuttaan suhteessa vertaisryhmään ja tämän pohjalta tehdä päätelmiä perheensä taloudellisesta tilanteesta. Näiden päätelmien ja tulkintojen pohjalta nuori puolestaan muodostaa omaa kokemusta hyvinvoinnista.
Väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kaventamiseen on tunnistettu lukuisia ratkaisutapoja: esimerkiksi poliittisilla valinnoilla tai kasvatuksellisin keinoin voidaan tukea ihmisten mahdollisuuksia tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja arjessa esimerkiksi voidaan täydentää kaikille tarjolla olevia palveluita kohdentamalla toimenpiteitä heikommassa asemassa oleville ryhmille (Ball, 2015; Naik ym. 2019). Silti väestöryhmien väliset erot ovat säilyneet viheliäänä haasteena. Tämä viheliäisyys voi johtua siitä, että kehitetyt toimenpiteet ja menetelmät eivät ole ottaneet tarpeeksi hyvin huomioon heikommassa asemassa olevien väestöryhmien elinoloja, asuinympäristöä, taitoja, toiveita ja tarpeita. Näin ollen ei ole siis tunnistettu riittävän hyvin ja systemaattisesti hyvinvointieroihin vaikuttavia selitystekijöitä ja niiden keskinäisiä vuorovaikutuksia. (Ball, 2015; Wildenrik ym. 2022.)
Tässä artikkelissa esitettyjen tulosten valossa huomio kiinnittyy esimerkiksi siihen, kuinka perheen sosioekonominen asema ei välttämättä suojaa hyvinvoinnin osalta tyttöjä samalla tavalla kuin poikia. Vaikka paremmaksi koettu perheen taloudellinen tilanne näkyy tytöilläkin parempana hyvinvointina muihin tyttöihin verrattuna, ero vastaavan väestöryhmän poikiin on kuitenkin huomattava. Monissa hyvinvoinnin ilmiöissä erityisesti perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevat tytöt erottuivat kielteisesti muista väestöryhmistä, eli kyseiseen väestöryhmään näytti kasautuvan monia hyvinvoinnin haasteita. Näiden tekijöiden välisten mekanismien ymmärtäminen ja niihin puuttuminen voikin olla keskeistä väestöryhmien välisten erojen kaventamisessa.
Edellä käsiteltiin väestöryhmien välisiä eroja monen eri taustatekijän näkökulmasta, mutta muitakin keskeisiä hyvinvointieroja tuottavia taustatekijöitä voi olla. Hyvinvoinnin ilmiöistä tässä kirjoituksessa ei tarkasteltu esimerkiksi harrastamista, koska siihen liittyviä väestöryhmittäisiä eroja on käsitelty kattavasti toisessa tuoreessa julkaisussa (Ahtiainen & Määttä, 2024). Myöskään kouluoloihin liittyvät ilmiöt eivät kuuluneet tämän kirjoituksen tarkastelujen piiriin. Jatkossa lienee keskeistä tutkia tarkemmin, miksi turvallisuuden ilmiöissä väestöryhmien väliset erot näyttäytyvät eri tavoin kuin muissa hyvinvoinnin ilmiöissä. Tämä kirjoitus tuo uudenlaista näkökulmaa helsinkiläisnuorten hyvinvointiin eri taustatekijöiden mukaan ja kuvailee, miten erityisesti sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne – yhdessä ja erikseen – muovaavat nuorten hyvinvoinnin kokemuksia. Tämän kirjoituksen tulokset nostavat esille keskeisenä riskinä sen, että nuorten hyvinvoinnin kokemusmaailmat eriytyvät varsinkin sukupuolen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaan, jolloin kuilut myönteisille väestöryhmien välisille kohtaamisille voivat kasvaa.
Suvi Määttä toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluissa.
Lähteet:
Aanesen F., ym. 2017. Gender differences in subjective health complaints in adolescence: The roles of self-esteem, stress from schoolwork and body dissatisfaction. Scandinavian Journal of Public Health. 45(4):389-396. DOI:10.1177/14034948
Ahtiainen H (2021). Helsingissä nuoret kohtaavat seksuaalista häirintää etenkin julkisissa tiloissa ja verkossa. Häirinnän ja seksuaaliväkivallan kokemisen yleisyydessä eroja perhetaustan mukaan. Kvartti https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingissa-nuoretkohtaavat-seksuaalista-hairintaa-etenkin-julkisissa-tiloissa-ja(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ahtiainen H, Mäki N, Määttä S, ym. (2021). Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä. Helsingin kaupunki. Kaupunkitietoyksikkö. Tutkimuksia 2020:5. https:// www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_02_04_Tutkimuksia_5_Ahtiainen_Maki_ Maatta_Saukkonen_Yijala.pdf
Ahtiainen, H. & Määttä, S. 2024. Ketkä harrastavat ohjatusti? -Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisilla. Helsingin kaupunki. Kaupunkitietopalvelut. Tutkimuksia 2024:3.
Ahlborg M., ym. 2017. Socioeconomic inequalities in health among Swedish adolescents - adding the subjective perspective. BMC Public Health. 17(1):838. doi: 10.1186/s12889-017-4863-x.
Ball K. 2015. Traversing myths and mountains: addressing socioeconomic inequities in the promotion of nutrition and physical activity behaviours. Int J Behav Nutr Phys Act. 12:142. doi: 10.1186/s12966-015-0303-4.
Bell, J., ym. 2019. There’s just huge anxiety: Ontological security, moral panic, and the decline in young people’s mental health and well-being in the UK. Qualitative Research in Medicine and Healthcare, 3(2), 87–97. https://doi.org/10.4081/qrmh.2019.8200(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Bradshaw J. 2015. Child poverty and child well-being in international perspective. Teoksessa E. Fernandez, A. Zeira, T. Vecchiato & C. Canali (toim.) Theoretical and empirical insights in child and family poverty: Cross national perspectives. Dordrecht: Springer, 59–70.
Campbell OLK, ym. 2021. The gender gap in adolescent mental health: A cross-national investigation of 566,829 adolescents across 73 countries. SSM - Population Health. 13. https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2021.100742.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Cosma A, ym. A focus on adolescent mental health and well- being in Europe, central Asia and Canada. Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Volume 1. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2023. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.
Elgar FJ. 2016. Patterns of socioeconomic inequality in adolescent health differ according to the measure of socioeconomic position. Soc Indic Res. 127:1169–80.
Esteban-Gonzalo S, ym. 2020. The investigation of gender differences in subjective wellbeing in children and adolescents: the UP&DOWN study. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2732
Gautam N, ym. 2023. Socioeconomic status and health behavior in children and adolescents: a systematic literature review. Front Public Health.11:1228632. doi: 10.3389/fpubh.2023.1228632.
Gulliver A, ym. 2010. Perceived barriers and facilitators to mental health help-seeking in young people: a systematic review. BMC Psychiatry. 10(1):1–9.
Helenius, J. & Kivimäki,H. (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2023 : Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. THL. Tilastoraportti: 48/2023
Helsingin kaupunki. (2022). Hyvinvointisuunnitelma 2022 –2025. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikille. Viitattu 25.7.2024: https://www.hel.fi/static/kanslia/hyte/helsingin-hyvinvointisuunnitelma-2022%E2%80%932025.pdf
Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). [Viitattu 20.11.2024.]
Mackenbach, JP. 2019. Health Inequalities. Persistence and Change in European Welfare States, Oxford University Press, Oxford.
Main, G. 2019. Child poverty and subjective well-being: The impact of children's perceptions of fairness and involvement in intra-household sharing. Children and Youth Services Review, 97, 49–58.
Main G. & Bradshaw J. 2014. Children's necessities: Trends over time in perceptions and ownership. Journal of Poverty and Social Justice, 22(3), 193–208.
Malmusi D, ym. 2014. Gender inequalities in health: Exploring the contribution of living conditions in the intersection of social class. Global Health Action. 7,23189. doi: 10.3402/gha.v7.23189.
Marquez J, ym. 2022. Cross-Country and Gender Differences in Factors Associated with Population-Level Declines in Adolescent Life Satisfaction. Child Indicators Research. https://doi.org/10.1007/s12187-022-09930-8(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mäki N. 2021. Eri päihteiden käyttö kasautuu Helsingissä samoille nuorille. Käytön taustalla myös kotioloihin ja terveyteen liittyviä tekijöitä. https://www.kvartti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). fi/fi/artikkelit/eri-paihteiden-kaytto-kasautuu-helsingissa-samoille-nuorille-0
Määttä, S. 2022. Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet – perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin. Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Tutkimuksia 2022:2. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_12_12_Tutkimuksia_2_Maatta.pdf
Naik Y, ym. 2019. Going upstream - an umbrella review of the macroeconomic determinants of health and health inequalities. BMC Public Health. 19(1):1678. doi: 10.1186/s12889-019-7895-6.
Quon, EC & McGrath, JJ. 2014. Subjective socioeconomic status and adolescent health: a meta-analysis. Health Psychol. 33(5):433–47.
Wiklund, M., ym. 2012. Subjective health complaints in older adolescents are related to perceived stress, anxiety and gender – a cross-sectional school study in Northern Sweden BMC Public Health, 12 (1) 10.1186/1471-2458-12-993