Päätulokset
- Ulkomaalaistaustaiset muodostavat 19 prosenttia pääkaupunkiseudun työllisistä. Maahanmuuttajien osuus on suuri esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, noin 40 prosenttia, toimisto- ja laitossiivoojista heitä on noin 70 prosenttia.
- Suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajien työvoimaosuus on pienempi, työllisyysaste matalampi ja työttömyysaste korkeampi. Kuitenkin myös yhä useampi asiantuntija on ulkomaalaistaustainen.
- Työttömyys ja matala tulotaso näkyvät esimerkiksi omistusasumisen vähäisyydessä. Maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä useammin ahtaasti. Tilanne on erityisen vaikea suurissa lapsiperheissä.
- Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa vahvasti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Pandemian jälkeen kehitys oli taas suotuisaa. Pidempään Suomessa asuneet ovat todennäköisemmin työllisiä.
- Espoossa kiinalais- ja intialaistaustaisten osuus muuttajista on suuri, Vantaalla puolestaan virolais- ja venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisten osuus. Helsingin maahanmuuttajaväestö on jakautunut tasaisimmin. Erot kaupunkien välillä näkyvät osin tutkimuksen tuloksissa.
- Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat suorittaneet tutkintoja vähemmän kuin suomalaistaustaiset ikätoverit. Kouluttautuminen on toisessa sukupolvessa yleisempää naisilla kuin miehillä, ja sukupuolten välinen ero näkyy naisten eduksi myös työllisyydessä.
Vuosina 2000–2022 tapahtunut työllisten määrän kasvu pääkaupunkiseudulla koostuu miltei kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Osuus kaupungin työllisistä oli vuonna 2022 Vantaalla 24 %, Espoossa 21 % ja Helsingissä 17 %.
Maahanmuuttajat ovat monenlaisia
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Elinolot vaihtelevat ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla: työllisyydessä, tuloissa ja asumisen olosuhteissa. Erot heijastavat esimerkiksi Suomeen muuton erilaisia syitä ja perusteita sekä muuttajien koulutustasoa. Tilanne on monessa tapauksessa vaikein pakolaistaustaisesti Suomeen tulleissa ryhmissä, vaikka tähänkin ryhmään kuuluu hyvin menestyneitä henkilöitä. Myös sukupuolella on usein suuri merkitys. Naisten työllisyys on aluksi vähäisempää, mutta kasvaa maassaoloajan myötä. Suomalaistaustaisen kantaväestön tavoin työmarkkinat ovat myös Suomeen muuttaneessa väestössä osin vahvasti sukupuolittuneet. Toimialoille ja ammattiryhmiin sijoittumisessa on suuria eroja paitsi sukupuolten välillä myös taustamaaryhmien sisällä.
Ulkomaalaistaustaisten merkitys seudulle kasvaa
Vuoden 2022 lopussa pääkaupunkiseudulla (ml. Kauniainen) ulkomaalaistaustaisten osuus seudun väestöstä oli 21 prosenttia. Ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli noin 205 000 ja Suomessa syntyneitä noin 48 000. Maahanmuutto jatkunee myös tulevaisuudessa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus ikäluokasta kasvaa nopeasti etenkin nuorissa ikäluokissa. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä, elinoloilla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys paitsi heille itselleen myös kotikaupungilleen ja koko seudulle. Kuntien kannattaa siten panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Toimien suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan yksityiskohtaista tietoa kotoutumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Aineistot
Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on hankittu Tilastokeskukselta Espoon, Helsingin, Vantaan ja Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Rekisteripohjaisen aineiston hankinta ja sen analyysi toteutetaan kahden vuoden välein.
Viittaaminen
Saukkonen, P. (2024). Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022. Tutkimuksia 2024: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_12_18_Tutkimuksia_4.pdf . Viitattu: ##.##.20##.