2020-luvun alku on ollut talouteen vaikuttavien kriisien jatkumo. Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet kaupan esteet sekä inflaation kiihtyminen ja korkotason nousu ovat koetelleet niin yrityksiä kuin kuluttajiakin. Ostovoima on heikentynyt, työttömyys kasvanut ja konkurssien määrä noussut. Viimeisimpien arvioiden mukaan talouskehitys olisi kuitenkin jo kääntymässä parempaan suuntaan. Inflaatio hidastuu, korkojen odotetaan laskevan ja Suomen talouden uskotaan kääntyvän uudelleen kasvuun loppuvuonna 2024. Palkkojen odotetaan edelleen nousevan, minkä seurauksena kulutuskysyntä oletettavasti kasvaa ja kääntää työttömyyden laskuun.
Tässä tekstissä luodaan lyhyt katsaus helsinkiläisten viimeaikaiseen tulokehitykseen. Tarkastelussa on käytetty Verohallinnon kautta saatuja kuukausittaisia tulorekisteritietoja vuosilta 2022–2024 ja niistä erityisesti tammi-helmikuun tietoja kultakin kolmelta vuodelta.
Palkkanousua Helsingissä etenkin viimeksi kuluneen vuoden aikana
Keskimääräiset palkat nousivat Helsingissä kahdessa vuodessa yhteensä lähes seitsemän prosenttia – ja pelkästään viimeksi kuluneen vuoden aikana yli viisi prosenttia. Muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimääräiset palkat nousivat viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana viitisen prosenttia. Helsingin ero vertailualueisiin nähden syntyi lähes kokonaan viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Vaikuttaisi siltä, että palkat ovat nousseet erityisesti hyvätuloisilla palkansaajilla. Vaikka Helsingin tuoreimpia tulotietoja ei voi sinällään tarkastella palkkatulokymmenyksittäin, koko maata koskevasta aineistosta nähdään, että keskipalkat nousivat suhteellisesti eniten kolmessa ylimmässä (eniten tienaavassa) kymmenyksessä ja itse asiassa laskivat alimmassa kymmenyksessä. Alimman palkkakymmenyksen osalta puhutaan pääasiassa osa-aikaisesta työstä, mutta huomio on silti selkeä: palkat nousivat vain kolmessa ylimmässä tulokymmenyksessä keskimääräistä palkannousua enemmän.
Myös se, että helsinkiläisten mediaanipalkat nousivat hieman keskimääräisiä palkkoja hitaammin (+6 % kahdessa vuodessa, +4 % viimeksi kuluneen vuoden aikana) viittaa palkkojen nousuun erityisesti hyvätuloisemmilla helsinkiläisillä.
Sekä keskimääräisten palkkojen että mediaanipalkkojen nousuun liittyvät kevään ja kesän 2023 palkankorotukset.
Palkkaa saaneiden määrä kasvussa, samoin eläkkeensaajien määrä
Palkkaa saaneiden määrä kasvoi Helsingissä tammi-helmikuussa 2024 työttömyyden kasvusta huolimatta. Kasvua oli kolmisen prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan ja 0,2 prosenttia verrattuna vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyysetuuksia saaneiden määrä kasvoi samalla noin kymmenen prosenttia, mikä kertoo ennen kaikkea työttömyyden kasvusta.
Palkkaa saaneiden ja työttömien määrän samanaikainen kasvu selittyy vuonna 2023 nopeasti kasvaneella muuttovoitolla. Helsingin väestömäärän ennätysmäiseen kasvuun viime vuonna on liittynyt erityisesti työperusteinen maahanmuutto, joka on tuonut kaupunkiin tavallista enemmän uusia palkkatulojen saajia.
Keskimääräisten eläkkeiden nousu on ollut viimeiset kaksi vuotta nopeampaa kuin palkkojen nousu. Alkuvuonna 2024 keskimääräinen eläke oli Helsingissä nimellisesti lähes 13 prosenttia korkeampi kuin alkuvuonna 2022 – samoin eläketulon mediaani. Muutos on seurausta vuosina 2023 ja 2024 tehdyistä eläkkeiden indeksikorotuksista. Eläkkeiden keskimääräinen nousuvauhti oli lähes sama koko maassa ja myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Eläkkeensaajien määrä kasvoi Helsingissä kahdessa vuodessa hieman alle kaksi prosenttia, mikä on saman verran kuin koko maassa keskimäärin.
Helsinkiläisten ostovoima heikkeni, mutta tilanne parantumassa
Inflaation kokonaisvaikutus ostovoimaan on ollut viimeisten kahden vuoden aikana merkittävä. Tammi-helmikuusta 2022 tammi-helmikuuhun 2024 keskimääräiset palkat nousivat Helsingissä lähes seitsemän prosenttia, mutta samalla ostovoima heikkeni 13 prosentin inflaation vuoksi selvästi.
Tilanne on kuitenkin parantumassa. Vuosi-inflaatio on hidastunut kolmeen prosenttiin, ja palkkojen ja eläkkeiden nousuvauhti on ylittänyt inflaation tason jo yli puolen vuoden ajan. Ostovoima siis kasvaa jälleen pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Ostovoiman kasvulla on monia positiivisia vaikutuksia. Kulutuskysynnän kasvu parantaa yritysten tilannetta, minkä seurauksena myös työllisyystilanne alkaa hiljalleen parantua. Palkkojen ja eläkkeiden nousu kasvattaa lisäksi kunnallisveron tuottoa, joka kasvaa verotuksen progression vuoksi nopeammin kuin palkka- ja eläketulot. Näyttää siltä, että talouskehitys on nyt kääntymässä parempaan suuntaan.
Arttu Vainio toimii johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.