Helsingissä pitkäaikaistyöttömiä on yli 70 prosenttia enemmän kuin ennen koronapandemiaa
Viime vuoden lokakuussa Suomessa ylittyi synkkä rajapyykki: pitkäaikaistyöttömien, eli vähintään vuoden työttömänä olleiden, määrä ylitti 100 000 henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasautunut aiempaa enemmän Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle. Noin kaksi viidestä Suomen pitkäaikaistyöttömästä asuu Uudellamaalla ja heistä valtaosa pääkaupunkiseudulla1(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuodesta 2019 yli 70 prosentilla. Kasvua on ollut kaikissa ikäryhmissä. Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa kuitenkin erityisesti vanhempia ihmisiä. Yli 50-vuotiaista helsinkiläisistä työttömistä useampi kuin joka toinen oli vuoden 2024 lopulla pitkäaikaistyötön. Yhteensä pitkäaikaistyöttömiä on Helsingissä yli 18 000 – enemmän kuin täyteen Helsinki-halliin mahtuisi katsojia.
Työ- ja elinkeinoministeriön syksyn 2024 työmarkkinaennusteen (Mähönen ym.) mukaan pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy edelleen tänä vuonna ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2026.
Pitkäaikaistyöttömyydellä on kallis hintalappu
Pitkäaikaistyöttömyys on sitkeä ja moniulotteinen ongelma, johon ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja. Ongelmaan puuttuminen on kuitenkin tärkeää ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin työllisyysasteen nostoa pidetään välttämättömänä, jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja voidaan varmistaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja aiempaa harvemman lukeutuessa työvoimaan.
Toiseksi pitkäaikaistyöttömyys on yhteiskunnalle kallista. Kunta maksaa työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin henkilö on ollut työttömänä. Helsingin maksaman työmarkkinatuen määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja oli vuonna 2024 yli 85 miljoonaa euroa2(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Suorien kustannusten ohella työttömyydestä aiheutuu myös epäsuoria kuluja, kuten verotulojen menetystä ja sosiaali- ja terveyspalvelumenoja.
Kolmanneksi työttömyys on työttömälle itselleen stressaava elämäntilanne, jota voi verrata esimerkiksi avioeron tai vastaavan kriisin kaltaiseen elämäntapahtumaan. Esimerkiksi tutkija Lena Näre on todennut(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), että työttömyyttä olisi tarkasteltava haavoittavana yhteiskunnallisena olosuhteena, jolla on moninaisia seurauksia. Työttömyys vaikuttaa voimakkaasti henkilökohtaiseen talouteen ja voi haavoittaa työttömän käsitystä itsestään, omasta arvostaan ja paikastaan yhteiskunnassa.
Työkykyä on arvioitava yksilöllisesti
Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteitä tunnetaan aiemman tutkimuksen perusteella melko hyvin. Niistä keskeisimpiä ovat terveydelliset haasteet, puutteellinen tai vanhentunut ammattitaito, korkea ikä sekä työnantajien asenteet (esim. Parpo 2007; Terävä ym. 2011; Maunu ym. 2023). Pitkään jatkuva työttömyys lisää yksilön riskiä ajautua kokonaan työvoiman ulkopuolelle.
Pitkäaikaistyöttömät ovat monimuotoinen joukko: heissä on niin työkykyisiä kuin työkyvyttömiä sekä henkilöitä, joiden työkykyä on mahdollista kohentaa. Pitkäaikaistyöttömän palvelu- ja kuntoutustarpeen sekä työkyvyn yksilöllinen selvittäminen on tärkeää, jotta asiakas ohjautuu tarkoituksenmukaisiin palveluihin. (ks. Oivo & Kerätär 2018, Kerätär 2016.)
Merkittävä osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on pitkäaikaistyöttömiä (Blomberg ym. 2011). Toisaalta työttömien työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa hylätään, kun taas työssä olevilla hylkäysosuus on vain noin kolmannes. Hylkäävän päätöksen jälkeen työttömyyden jatkuminen on yleistä. (Oivo & Kerätär 2018, Heikkinen 2016.)
Henkilö, joka ei pysty ottamaan vastaan työtä, ei kuulu työnhakijaksi eikä työttömyysturvan piiriin. Näin ollen erityisesti kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen työttömän palveluntarve tulisi päivittää monialaisella arviolla yhteistyössä eri toimijoiden, kuten työvoimapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. (Oivo & Kerätär 2018, Kerätär 2016.)
Rekrytointisyrjintä vaikeuttaa työllistymistä – myös työnantajat tarvitsevat lisää tietoa ja tukea
Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työvoimaksi riippuu niin työttömiin työnhakijoihin ja työnantajiin liittyvistä tekijöistä, kuin myös työllistymistä ja rekrytointia tukevista palveluista. Pitkäaikaistyöttömälle työhön, palkkatuettuun työhön tai esimerkiksi työkokeiluun pääsemisellä on paitsi suuri sosiaalinen merkitys myös työkykyä ylläpitävä ja työelämän verkostoja vahvistava vaikutus.
Palkkatuen tarjoaminen työnantajille on vaikuttava keino saada pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään. Pienissä yrityksissä, joissa palkkatuesta olisi erityisesti hyötyä, työnantajat tuntevat heikosti palkkatukien mahdollisuudet. (Kurvinen ym. 2019, Oivo & Kerätär 2018.) Työnantajille ja yrityksille olisikin tarjottava enemmän tukea ja neuvontaa pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen.
Yksi pitkäaikaistyöttömien työllistymisen merkittävä este on ikäsyrjintä, joka on laajasti Suomen työmarkkinoilla tunnistettu ongelma (ks. Kurvinen ym. 2019, Lukkarinen 2020). ETK:n tutkimuksen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) mukaan myös ne työnantajat, joilla on vaikeuksia löytää pätevää työvoimaa, eivät yleensä ole halukkaita palkkaamaan yli 55-vuotiaita työntekijöitä. Toisaalta työllistymistä haittaavaa ikäsyrjintää on tunnistettu myös nuorten kohdalla, joiden ajatellaan olevan parhaassa perheenperustamisiässä.
Yksi keino rekrytointiin liittyvän ikäsyrjinnän vähentämiseksi voisi olla anonyymin rekrytoinnin nykyistä laajempi hyödyntäminen. Helsingin kaupungin kokeilussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) anonyymi rekrytointi hyödytti yli 55-vuotiaita sekä henkilöitä, joilla on vieraskielinen nimi. Nykyisin Helsingin kaupungin rekrytoinneissa on aina mahdollista käyttää anonyymia rekrytointia, jos esihenkilö näin päättää.
Sirkku Järvelä toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet
Blomberg, Jenni; Hytti, Helka & Gould, Raija. (2011). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyys- ja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä. Kela. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/26640(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Heikkinen, Virpi. (2016). Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön : Tyyppitarinoita 2000-luvun teollisuuskaupungista. Acta Electronica Universitatis Tamperensis. [Väitöskirja]. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0280-1(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kerätär, Raija. (2016). Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän : monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica. [Väitöskirja]. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526210865(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kurvinen, Arja; Jolkkonen, Arja; Lemponen, Virpi & Ylhäinen, Marjo (2019). Pitkäaikaistyöttömissä on työvoimapotentiaalia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:12. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-400-6(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lukkarinen, Henri. (2020). Yli 50-vuotiaat eivät jää työttömäksi sen yleisemmin kuin nuoremmat, työllistyminen vain on vaikeampaa. Tietotrendit-blogi. Tilastokeskus. Saatavilla: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/yli-50-vuotiaat-eivat-jaa-tyottomaksi-sen-yleisemmin-kuin-nuoremmat-tyollistyminen-vain-on-vaikeampaa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Maunu, Tallamaria; Räisänen, Heikki & Tuomaala, Mika (2023). Pitkä työttömyys. TEM-analyyseja 114/2023. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164842/Pitk%C3%A4%20ty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mähönen, Erno; Larja, Liisa & Ylikännö, Minna. (2024). Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2024. TEM-analyyseja 2024:124. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-%20877-6(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Oivo, Tuija & Kerätär, Raija (2018). Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3997-4(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Parpo, Antti (2007). Työllistymisen esteet. Stakes, raportteja 11/2007. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210319567(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Terävä, Eeva; Virtanen, Petri; Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi (2011). Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 23/2011. Saatavilla: https://tem.fi/documents/1410877/3346190(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Alaviitteet
1Tiedot pitkäaikaistyöttömistä Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta https://www.temtyonvalitystilasto.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
2Tiedot työmarkkinatuen saajista Kelan työmarkkinatukiseurannasta https://tietotarjotin.fi/tilastodata/2051231/tilastotietokanta-kelasto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)