Kuluttajien ja yritysten näkymät

  • Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen heikkeni merkittävästi viime vuoden loppua kohti, mutta alkuvuonna 2023 tilanne on osoittanut lieviä paranemisen merkkejä.
  • Yritykset näkevät suhdannetilanteensa vielä heikkona, mutta pitävät näkymiä jo valoisampina.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden odotukset sekä heidän oman taloutensa että koko maan talouden kehitykseen seuraavan 12 kuukauden aikana ovat edelleen varsin vaatimattomat alkuvuodesta 2023. Pahin notkahdus vuonna 2022 näyttää olevan ohi sekä kuluttajien että yritysten näkökulmasta. Kuluttajat uskovat yleisesti oman taloutensa pysyvän kohtalaisella tasolla, mutta Suomen taloutta koskevat odotukset ovat edelleen varsin pessimistisiä. Suomen taloutta koskevat näkymät ovat nyt yhtä alhaiset kuin pahimpina koronapandemian kuukausina vuonna 2020.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Yritysten suhdannenäkymät perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) neljännesvuosittaiseen yritysbarometriin, jossa kysytään yrityksiltä arvioita vallitsevaan suhdannetilanteeseen ja odotuksiin tulevasta suhdannekehityksestä. Uudellamaalla palveluyritysten näkemys niiden omasta tilanteesta ja tulevaisuutta koskevista odotuksista laskivat yhtäjaksoisesti kesästä 2022 alkaen, mutta lasku näyttää hidastuneen loppuvuoden aikana, ja tammikuussa 2023 mitattiin jo vähäistä nousua. Teollisuuden suhdannenäkymien alamäki näyttää myös ainakin toistaiseksi pysähtyneen.

Uusimmat artikkelit

Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa: Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022

| Henri Mikkola, | Arttu Vainio, | Eero Aalto, | Minna Salorinne, | Pekka Mustonen
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
Link to page

Omaa stadia kehittämässä – Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021

| Jenni Erjansola
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavassa asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään. Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana....
Link to page

Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa

| Pekka Mustonen
Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.
Link to page

Sukupuolten tasa-arvo – tilannekuva strategiamittareiden valossa

| Tuija Mustajärvi, | Hanna Ahlgren-Leinvuo
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä. Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuluneen strategiakauden aikana kaupungissa toteutetun laajan tasa-arvohankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että sukupuolitietoisen...
Link to page

Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla

| Vesa Keskinen
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Suomen kohteisiin liittyviä viirejä myytiin 1940-luvulta alkaen, ja niiden suosio hiipui viimeistään 1990-luvulla. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
Link to page

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page