Kuluttajien ja yritysten näkymät

  • Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen paranee vähitellen.
  • Yritysten suhdannenäkymät ovat selvästi aiempaa paremmat. 

Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus talouteen koheni vuoden 2026 loppupuoliskolla. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta olivat pitkän ajan keskimääräisellä tasollaan. Arviot vastaajien oman talouden nykytilasta jäivät kuitenkin edelleen melko vaisuiksi. Luottamus talouden myönteiseen kehitykseen oli elokuussa 2026 vahvin pääkaupunkiseudulla ja heikoin muualla Etelä-Suomessa. Sosioekonomisista ryhmistä ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien arviot olivat hyvinkin optimistisia. Kielteisimmin tulevaa talouskehitystä arvioivat eläkeläiset ja työttömät.

EK:n suhdannebarometrin mukaan myös yritysten luottamus talouteen on parantunut vuoden 2026 aikana. Teollisuus ja rakentaminen kasvattavat tuotantoaan ja lisäävät henkilöstöään. Myös kaupan alalla ja palvelualoilla on mitattu myynnin kasvua. Odotukset loppuvuodelle ovat varovaisen myönteisiä. 

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Uusimmat artikkelit

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2024

| Jenni Erjansola
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadin tavoitteina on vahvistaa kaupunkilaisten yhdenvertaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntää kaupunkilaisten asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Osallistuvassa budjetoinnissa helsinkiläiset laativat ehdotuksia ja äänestävät...
Link to page
Viisi nuorta aikuista istuu toimistolla kokouspöydän äärellä. Pöydällä on kaksi kannettavaa tietokonetta ja takaseinällä iso näyttö.

ICT-sektori pääkaupunkiseudulla

| Henri Mikkola, | Eero Aalto
Pääkaupunkiseudulla sijaitsee Suomen suurin ICT-sektorilla toimivien yritysten keskittymä. Alue työllistää yli puolet Suomen ICT-sektorin henkilöstöstä ja sektorin vuosittaisesta liikevaihdosta lähes 70 prosenttia syntyy pääkaupunkiseudulla. ICT-sektori on useiden taloudellisten tunnuslukujen...
Link to page
Kuvituskuva, jossa kahvilan työntekijä esittelee leipäkoria.

Osa-aikaiset työsuhteet Helsingissä ja Suomessa 2023

| Minna Salorinne
Työllisyyden kasvu on viime vuosina nojautunut vahvasti osa-aikatyön lisääntymiseen sekä Helsingissä että Suomessa. Joka viides helsinkiläinen palkansaaja työskentelee osa-aikaisesti, yleisimmin naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset. Lähes puolet majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevistä...
Link to page
''''

Helsinkiläisten tulokehitys muuta maata parempi alkuvuonna 2024

| Arttu Vainio
Helsinkiläisten tulokehitys on ollut varsin hyvä vuosien 2022–2024 huonoista talousuutisista huolimatta. Palkat ovat nousseet parin viime vuoden aikana Helsingissä keskimäärin enemmän kuin koko maassa tai muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Myös eläkkeet ja työttömyysetuudet kasvoivat...
Link to page
''''

Kaupunkien ohjauskeinot rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella

| Karoliina Isoaho, | Pekka Valkama
Suuret kaupungit ovat ryhtyneet toteuttamaan ohjelmallista kiertotalouspolitiikkaa. Helsinki on hyväksynyt kiertotalouden toimenpideohjelman, Oulu on laatinut kiertotalouden tiekartan, ja Tampereella on kiertotaloussuunnitelma. Kaupunkien tavoitteena on hillitä neitseellisten luonnonvarojen...
Link to page
''''

Työttömyyden alueittaiset muutokset Helsingissä vuosina 2019–2022

| Minna Salorinne
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Link to page