Hyvinvointi
HyvinvointiHelsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä seurataan seuraavilla painopistealueilla: väestöryhmien hyvinvoinnin tila, kehitys ja muutos, hyvinvointipalvelut sekä hyvinvoinnin resurssit.
Uusimmat artikkelit
Helsinkiläiset ovat pääkaupunkiseudun muita asukkaita ahkerampia kulttuurin kuluttajia, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat suuret myös pääkaupungissa. Kun joka toinen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista käy vähintään kerran kuukaudessa taide- tai kulttuuritilaisuudessa tai -tapahtumassa, on...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla...
Kaupunkien tulisi pyrkiä houkuttelemaan yhdenvertaisesti kaikenlaisia kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen; muuten on todennäköistä, että vaikuttamaan valikoituvat vain muutenkin aktiivisimmat kansalaiset. Tämän artikkelin tarkoituksena on tunnistaa kotimaisesta ja kansainvälisestä...
Yli yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että omalla asuinalueella on miellyttävää kävellä paikasta toiseen. Olosuhteita ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen sekä pyöräilyyn pidettiin hyvinä etenkin Helsingin esikaupunkialueilla. Vastaajien arvioissa omista liikunnan...