Hyvinvointi

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä seurataan seuraavilla painopistealueilla: väestöryhmien hyvinvoinnin tila, kehitys ja muutos, hyvinvointipalvelut sekä hyvinvoinnin resurssit.

Uusimmat artikkelit

Tässä raportissa tarkastellaan MoniSuomi 2022 -tutkimuksen uusiin tuloksiin nojaten Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla. Raportissa keskitytään työllisyyden ja muun pääasiallisen toiminnan kysymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä syrjinnän ja...
Neljä viidestä pääkaupunkiseudun asukkaasta on ilmastonmuutoksesta joko erittäin tai melko huolissaan. Myös metsäkadosta, lajien sukupuutoista ja sään ääri-ilmiöistä ollaan huolestuneita. Huolestuneisuus on hieman lisääntynyt viiden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna, joskin se on jo...
Helsinkiläiset ovat pääkaupunkiseudun muita asukkaita ahkerampia kulttuurin kuluttajia, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat suuret myös pääkaupungissa. Kun joka toinen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista käy vähintään kerran kuukaudessa taide- tai kulttuuritilaisuudessa tai -tapahtumassa, on...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla...