Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomia ja moneen kertaan todennettuja. Useat meilläkin laajalti harrastetut lajit, kuten pyöräily, juoksu ja uinti, ovat selvästi terveyttä edistäviä, kuten äskettäisessä kansainvälisessä kokoomatutkimuksessa (Oja ym. 2024) osoitettiin. Liikkumista halutaankin edistää, ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen tavoitteet on kirjattu paitsi Helsingin kaupungin strategiaan, myös jopa lakiin. (Helsingin kaupunki 2025, OKM 2025)
Mitä tiedämme suomalaisten ja helsinkiläisten liikkumisesta?
Suomalaiset liikkuvat muihin EU-maiden asukkaisiin verrattuna reippaasti. Esimerkiksi vuonna 2022 julkaistun Eurobarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista liikkuu vähintään kolmesti viikossa ja vain kahdeksan prosenttia ei koskaan. EU-maiden keskiarvo on suurin piirtein päinvastainen: lähes puolet ei liiku koskaan ja alle viidennes liikkuu kolmesti viikossa. Ääripäätä edustavassa Kreikassa yli kaksi kolmesta Eurobarometrin vastaajasta ei liiku koskaan. (EU 2025)
Melko harvoin toteutettavien, Eurobarometrin tapaisten laajojen kyselyhankkeiden lisäksi tietoa Suomen aikuisväestön liikkumistottumuksista saadaan THL:n tutkimuksista (esim. TerveSuomi, ks. THL 2025 ja THL 2025b) ja UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimuksesta (OKM 2022). Liikunnan ja liikkumisen osalta THL:n tietopohja on kuitenkin Eurobarometreja suppeampi ja koostuu lähinnä liikkumisen määrää koskevista arvioista.
Kaupunkitasoista tutkimustietoa liikkumisesta ei ole ollut saatavilla kovin runsaasti. Helsingissä on kuitenkin tutkittu lasten ja nuorten liikkumista THL:n Kouluterveyskyselyn (ks. Määttä 2022) ja kansallisen LIITU-tutkimuksen aineistoilla (Määttä ym. 2024). Tarvitsemme silti tarkempaa ja ajantasaista tietoa nimenomaan aikuisten liikkumisesta. Siitä, miten paljon ihmiset Helsingissä ylipäätään liikkuvat, harrastetuista lajeista, liikkumisen esteistä ja motiiveista, liikuntapaikoista sekä näiden kaikkein taustalla vaikuttavista tekijöistä.
Helsingin kaupungin uusi kysely: suurin osa harrastaa liikuntaa säännöllisesti
Helsingin kaupunki toteutti loppukesän ja syksyn 2025 aikana helsinkiläisille aikuisille suunnatun kyselyn, jonka tarkoitus on nimenomaan vastata edellä nostettuihin kysymyksiin. Kyselyn aineistonkeruun toteutti Verian internet-paneelilla ja kyselyyn vastasi 1 851 helsinkiläistä.
Tuoreiden tulosten mukaan lähes kaikki helsinkiläiset harrastavat ainakin jonkin verran liikuntaa. Vain noin joka kymmenes ei harrasta ollenkaan säännöllistä liikuntaa. Vähintään kerran viikossa liikuntaa harrastaa noin 70 prosenttia.
Liikuntaa harrastetaan ympäri vuoden. Kaikkein eniten harrastetaan kävelyä. Kesällä 60 prosenttia ja talvellakin 45 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo harrastavansa kävelyä. Kesällä käydään lisäksi kuntosaleilla, pyöräillään, juostaan ja uidaan. Talvella harrastetaan myös perinteisempiä talvilajeja.
Kuten harrastetuista lajeista jo voi päätellä, suosituimmat liikuntapaikat ovat kävely- ja pyöräilytiet, ulkoilualueet ja puistot. Huomattavan moni harrastaa kuitenkin liikuntaa myös kotona, yli puolet vastaajista.
Helsinkiläiset harrastavat liikuntaa pääasiassa omatoimisesti. Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista harrastaa omatoimista liikuntaa. Ohjattua liikuntaa harrastaa noin joka neljäs, naisista selvästi miehiä useampi.
Puolet liikkuu suositusten mukaan
Kansalliset terveysliikuntasuositukset koostuvat kahdesta osasta, kestävyysliikunnasta sekä lihaskunnosta ja liikehallinnasta (UKK-instituutti 2025). Rasittavaa liikkumista tulisi olla viikossa tunti ja 15 minuuttia, tai vaihtoehtoisesti reipasta liikuntaa kaksi ja puoli tuntia. Toki näiden kahden sopiva yhdistelmä riittää myös kestävyysliikuntasuositusten saavuttamiseen. Kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
THL:n väestötutkimuksista käy ilmi, että helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin koko maassa keskimäärin, jos tätä mitataan liikkumissuositusten saavuttaneiden osuuksilla. Miehet taas harrastavat liikuntaa hieman naisia enemmän ja saavuttavat liikkumissuositukset pääsääntöisesti naisia useammin.
Helsingin kaupungin kyselyn tulosten mukaan kestävyysliikkumisen minimitavoitteen ylittää 69 prosenttia helsinkiläisistä aikuisista, miehistä 73 ja naisista 65 prosenttia. Lihaskuntotavoitteen ylittää hieman harvempi, 57 prosenttia (miehet 59 ja naiset 54 prosenttia). Molemmat kriteerit täyttyvät noin puolella kyselyyn vastanneista. Miehistä 55 prosenttia liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja naisista 48 prosenttia.
Suositusten mukaan liikkuminen myös näyttää vähenevän iän myötä. Erityisen selkeänä tämä lasku näyttäytyy kestävyysliikunnan kohdalla.
Kuva tarkentuu jatkossa
Arjen rakenteet eivät välttämättä enää vaadi liikkumista vaan pikemminkin kannustavat päinvastaiseen. Liikkumattomuus ja paikallaanolo ovat rakenteellisen tason haasteita, joita on vaikea ratkaista. Kaikki eivät pysty liikkumaan. Suurin osa kuitenkin pystyy, ja tämäkin ihmisjoukko on moninainen.
Liikkumisen esteitä on luonnollisesti enemmän niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti, mutta esteitä on myös liikuntaa harrastavilla. Moninaiset liikkumisen esteet ovat harvoin toisistaan erillisiä. Näitä yhteyksiä tarkastellaan myöhemmin, kun aineistoon pureudutaan lisää.
Emme esimerkiksi vielä tiedä, millaisia ihmisiä vähän liikkuvat ihmiset ovat: työssäkäyviä vai työttömiä, koulutettuja vai vähemmän koulutettuja tai kenties yksinäiseksi itsensä tuntevia. Ja juuri vähän liikkuvat ovat se kaikkein tärkein kohderyhmä liikkumisen edistämisen näkökulmasta.
Kun vertaamme paljon liikkuvia vähän liikkuviin, löydämme kenties jotain säännönmukaisuuksia ihmisten taustoista, vaikka aineisto ei kovin syvälle ulottuvia tarkasteluja mahdollistakaan. Kyselyn keskeisiin tuloksiin palataan myöhemmissä analyyseissa, joissa käsitellään muun muassa liikkumisen esteitä ja motiiveja sekä hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
EU (2025). Sport and physical activity. Special Eurobarometer survey 525. Verkossa osoitteessa: https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2668(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki (2025). Helsinki josta voimme olla ylpeitä - kaupunkistrategia 2025-2029. Verkossa osoitteessa: https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/Kaupunkistrategia-2025-2029.pdf
Määttä, S. ym. (2024). Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. Verkossa osoitteessa: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/nain-helsinkilaislapset-ja-nuoret-liikkuvat-harrastavat-seuroissa-ja-kayttavat-liikuntapaikkoja(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Määttä S. (2022) Aktiivit, passiivit, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut – Helsinkiläisnuorten joukosta voidaan tunnistaa viisi liikunnan harrastajaprofiilia. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. Verkossa osoitteessa: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/aktiivit-passiivit-omatoimiset-epasaannolliset-ja-ohjatut-helsinkilaisnuorten-joukosta-voidaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Oja, P., ym. (2024). Health Benefits of Different Sports: a Systematic Review and Meta-Analysis of Longitudinal and Intervention Studies Including 2.6 Million Adult Participants. Sports Med - Open 10, 46. Verkossa osoitteessa: https://doi.org/10.1186/s40798-024-00692-x(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö (2025). Liikunnan edistäminen. Verkossa osoitteessa: https://okm.fi/liikunnan-edistaminen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022). Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:33.
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025). TerveSuomi-tutkimus. Verkossa osoitteessa: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2025b). Sotkanet, tulostaulukko. Verkossa osoitteessa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMzbM20zMEAA==®ion=87a2dLQ28QYA&year=sy5zs7bQ0zUEAA==&gender=t…(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
UKK-instituutti (2025). Aikuisten liikkumisen suositus. Verkossa osoitteessa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/?srsltid=AfmBOoqVYenurwB3D…(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ;