Hyppää pääsisältöön

Osallisuuden kokemus

  • Helsinkiläisten osallisuuden kokemus on melko hyvällä tasolla, eli kaupunkilaiset kokevat merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tuntevat voivansa vaikuttaa elinympäristönsä ja kaupungin kehittämiseen.  
  • Ikääntyneiden osallisuuden kokemus on keskimäärin muita ikäryhmiä matalampaa. 
  • Kymmenesosa helsinkiläisistä kokee osattomuutta. Vähäistä osallisuutta kokevista hyvin harva kokee elämänlaatunsa hyväksi tai osallistuu aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan. 

Kaupunkilaisten osallisuutta voi lähestyä esimerkiksi osallisuuden kokemuksen kautta, eli tutkia, millaisiksi he itse kokevat sosiaaliset suhteensa ja mahdollisuutensa olla vaikuttamassa asuinympäristönsä ja kotikuntansa kehitykseen. Tuntevatko asukkaat olevansa osa jotain ryhmää tai yhteisöä, kokevatko he oman toimintansa arjessa merkitykselliseksi, tai luotetaanko heihin? Tällaisia asioita yhdistelevällä osallisuusindikaattorilla on mitattu helsinkiläisten osallisuuden kokemusta pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä vuonna 2021. Indikaattorin on suunnitellut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  

Helsinkiläisten osallisuuden kokemus sai tutkimuksessa keskimäärin arvon 74,8 asteikolla 0–100, eli helsinkiläisten osallisuuden kokemus on suurin piirtein yhtä voimakasta kuin suomalaisten keskimäärin. Osallisuuden kokemus oli vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta eri ikäisillä helsinkiläisvastaajilla keskimäärin yhtä vahvaa. Kaikkein vanhimmat ikäluokat erosivat muista: 75 vuotta täyttäneillä osallisuuden kokemuksen keskiarvo oli 70 pistettä eli noin 5 pistettä matalampi kuin tätä nuoremmilla ikäluokilla. Ero nuorempiin ikäluokkiin voimistui entisestään, kun katsottiin 80 vuotta täyttäneitä vastaajia. Kaiken kaikkiaan helsinkiläisten naisten osallisuuden kokemus (keskimäärin 76 pistettä) oli hieman parempi kuin miesten (keskimäärin 74 pistettä). 

Osallisuuden kokemus oli erittäin heikko noin kymmenesosalla helsinkiläisistä, sillä osallisuusindikaattorin arvo oli heillä alle 50 pistettä. Näistä vähäistä osallisuutta tai jopa osattomuutta kokeneista vastaajista hyvin harva koki elämänlaatunsa hyväksi tai osallistui aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan. Yli puolet heistä koki itsensä yksinäiseksi ja noin puolet piti kotitalouden menojen kattamista tuloilla vähintään melko hankalana. Lähes viidesosa kertoi olevansa työtön. Muihin vastaajiin verrattuna osattomuutta kokeneissa korostui myös jonkin verran muita matalampi koulutustausta, korkeampi ikä sekä miessukupuolisuus. 

Uusimmat artikkelit

24.5.2017
Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon. Tämä tukee käsitystä siitä, että työvoiman...
13.5.2016
Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten...
29.4.2016
Kansainvälisiä kaupunkivertailuja kysyvät ja käyttävät kaupunkien päättäjät ja kehittäjät, yritykset, sijoittajat, tutkimus, media ja kansalaiset. Tyypillisesti halutaan tietää, miten oma tai kiinnostuksen kohteena oleva kaupunki ja kaupunkiseutu vertautuvat muihin kaupunkeihin.
28.4.2016
Talous kehittyi Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduillamme suotuisasti vuosina 2000–2007, mutta on polkenut paikallaan finanssikriisin seurauksena vuodesta 2009 saakka. Helsingin seudun osuus koko maan kansantuotteesta on reilun kolmanneksen verran, ja osuus kasvoikin hieman vuodesta 2000 vuoteen...
20.1.2016
Helsinkiläiset lapsiperheet ovat valmiita maksamaan asuntomarkkinoiden kautta huomattavia summia varmistaakseen lastensa pääsyn hyvään lähikouluun. Tutkimuksemme mukaan asuntojen hinnat kohoavat lähes kolme prosenttia, kun lähikoulun oppimistulokset nousevat keskimääräisestä parhaaseen kymmenykseen...
19.1.2016
Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun. Meriekosysteemin...