Kvartti 1/2016: Pääkirjoitus

Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten pientenkin alakulttuurien, erityisryhmien ja tarpeiden markkinat voivat kiteytyä näkyviksi solmukohdiksi.

Yksinomaan harppuja myyvää liikettä tuskin kannattaisi perustaa kivijalkaan Helsingissä, mutta Pariisin kokoisessa metropolissa se on mahdollista, jopa kannattavaa. Itse asiassa lähituntumasta löytyy toinenkin saman alan yritys. Toisaalta Helsinkikään ei jää osattomaksi, sillä täällä on kitaristeille useita kauppoja ja vaskimusiikin harrastajatkin löytävät valikoimaa. Onpa täällä huilunsoittajillekin oma liikkeensä. Harppumyymälään on kuitenkin vielä matkaa.

Nämä esimerkit kertovat erikoistumisesta ja eriytymisestä, samalla myös tihentymisestä ja työnjaosta, jotka lasketaan kaupunkeja kuvaaviksi menestystekijöiksi. Taloustieteilijät puhuvat kolmesta D:stä. Densitydistancedivision, suomeksi tiheys, saavutettavuus, jako. Näillä termeillä viitataan kaupunkien mahdollistamaan ihmisten, tavaroiden ja palveluiden kasautumiseen ja tämän myötä syntyvään tuottavuuden ja vaihdannan kasvuun. Toisaalta syntyy erikoistumista ja muuttoliikettä kohti kaupunkia. Jaot kuitenkin myös eristävät asioita ja ihmisiä toisistaan, tuottavat raja-aitoja.

Tässä Kvartti-lehden numerossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) käsitellään joitakin keskeisiä kaupunkien olemassaoloon liittyviä seikkoja, kuten taloudelliseen vaihdantaan liittyviä erikoistumispiirteitä ja tuottavuusetuja. Nämä tekijät tuottavat positiivisia asioita, kuten taloudellista toimeliaisuutta, väestön hyvinvoinnin kasvua sekä houkuttelevaksi koettua kaupunkiympäristöä erilaisille väestöryhmille.

Toisaalta kaupunkielämän kääntöpuolena on nähtävissä myös negatiivisia ilmiöitä, jakoja, kuten asunnottomuutta ja vaikeuksia sijoittua asuntomarkkinoille. Niiden ymmärtäminen ja tunteminen kuuluu myös kaupunkielämän kehittämiseen.

Keskuskaupungit palvelevat paljon laajempaa kokonaisuutta kuin omien rajojensa sisälle mahtuvaa väestöä tai taloudellista ja yhteiskunnallista toimeliaisuutta. Helsinkiin ja Helsingin seutuun tiivistyy monien alojen erityisosaaminen, keskinäiset verkostot, työmarkkinat, asumiseen liittyvät valinnat. Tämä palvelee Suomea niin kansallisesti kuin osin myös kansainvälisesti.

Tihentymät, työnjako, saavutettavuus, jaot – näistä seikoista on kyse tämän Kvartti-lehden artikkeleissa.

Timo Cantell on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.