Kansalliset ja kansainväliset virallisen tilaston tuottajat, kansainväliset organisaatiot, tutkimuslaitokset ja konsulttiyritykset julkaisevat säännöllisesti vertailevaa kaupunkitietoa. Lisäksi erilaiset kaupunkien yhteistyöprojektit ja verkostot tuottavat kiinnostavaa tietoa, joka mahdollistaa kaupunkien vertailemisen.
Muutosten havaitseminen ja muutosten oikea tulkinta on kaupunkivertailujen haastava ja samalla antoisa tehtävä. Kaupunkivertailut voivat parhaimmillaan antaa paitsi todenmukaisen nykytilakuvan myös näkemyksellistä tulevaisuuteen katsovaa tietoa.
Kaupungistuminen on vahva globaali trendi. Euroopan väestöstä 73 prosenttia on kaupunkilaisia, ja myös koko maailmassa jo kolme viidestä asuu kaupungeissa (YK 2014). Tämä lisää myös kaupunkivertailuihin koskevaa kiinnostusta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan laajan lähdeaineiston perusteella Helsingin sijoittumista kansainvälisissä kaupunkivertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden, elintason ja elämänlaadun, sekä digitaalitalouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen näkökulmasta.
Helsinki kuuluu kasvavien kaupunkien joukkoon
Helsingin ja koko Helsingin seudun kasvu on samalla uralla muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa (Kuvio 1). Väestömäärä lisääntyy merkittävästi ja väestöennusteet lupaavat vastaavan tilanteen jatkuvan. Oslon ja Kööpenhaminan kasvuvahti vuonna 2014 oli 1,9 prosenttia, Tukholman 1,6 ja Helsingin 1,3 prosenttia.
Eurooppalaiset pääkaupungit ovat muutenkin pääsääntöisesti kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana (Kuvio 2). Poikkeuksen muodostavat Riika, Lissabon, Vilna ja Bratislava, joissa väkiluku on pienentynyt, ja lisäksi muutama pääkaupunki on osoittanut vain varovaista väestönkasvua.
Jatkuva muuttoliike on pääsyy väestön lisääntymiseen ja muuttovoittoa on saatu erityisesti ulkomailta. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja osuus on kasvanut reippaasti, erityisesti Helsingissä ja Oslossa sekä näiden ympäristökunnissa (Kuvio 3). Ajankohtainen ilmiö Euroopan kaupungeissa on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suuri määrä, mutta sen kokonaisvaikutuksia väestönkasvuun on kaupunkivertailun näkökulmasta vielä tässä vaiheessa vaikeaa hahmottaa. Joka tapauksessa ulkomailta tullut kasvupulssi on vaikuttanut kaupunkien väkimäärään jo huomattavasti ennen vuoden 2015 turvapaikkakysymystä.
Helsinki on Euroopan vauraimpia alueita mutta talouskasvu heikkoa
Talouden heikko tila tai vaatimaton kasvu on suuri huolenaihe kaikkialla Euroopassa. Tässäkin tilanteessa kaupungit, varsinkin pääkaupungit ja muut suuret kaupungit, tarjoavat parhaiten työtilaisuuksia. Näiden alueiden parhaimmisto on korkean tuottavuuden toimialojen keskittymiä, globaalisti toimivien yritysten sijaintipaikkoja ja kansainvälisen liikenteen solmukohtia.
Pääkaupunkialueet ovat lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa bruttokansantuotteella asukasta kohti mitaten kansallista keskiarvoa vauraampia alueita (Kuvio 4). EU-alueiden vertailussa käytetyn ostovoimakorjattu bruttokansantuote per asukas -indikaattorin mukaan Helsingin seutu on verraten vauras tai rikas seutu (EU 28 = 100 ja Helsingin seutu = 150).
Johtavat metropolialueet pystyvät uusiutumaan ja säilyttämään kilpailukykynsä myös taloudellisessa rakennemuutoksessa. Tilanne on haastava, koska viime vuosien talouskehitys on merkinnyt monissa EU-maissa supistuvaa kansantaloutta ja taantumaakin kaupunkiseutujen taloudellisessa kehityksessä. Helsingissä talouskasvun vauhti on ollut vuoden 2008 jälkeisen taloustaantuman aikana Euroopan alueiden hitaimpia (Kuvio 5).
Tyypillistä näille johtaville metropolialueille, joihin Pohjoismaiden pääkaupunkialueetkin lukeutuvat, on väestön ja varsinkin työvoiman korkea koulutustaso (Kuvio 6). Näillä alueilla on myös menestyviä yliopistoja ja korkeakouluja, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tihentymiä sekä korkeakoulujen ja yritystoiminnan yhteistyötä. Muuttoliikkeen ansiosta väestön ikärakenne on monipuolinen: nuoria ja työikäisiä on muuttanut johtaville metropolialueille (Kuvio 7).
Digitalisoituminen kertoo kaupunkien uudistumiskyvystä
Kaupungit ovat palveluvaltaisia, ja työpaikoista enemmän kuin neljä viidestä on palvelualoilla. Toimintamallit ja -tavat kaikilla yhteiskunnan alueilla ovat nyt muutoksessa. Digitalisoitumiskehitys uudistaa yritysten liiketoimintaa ja vaikuttaa jopa toimialarakenteisiin. Se muuttaa myös julkisten organisaatioiden käytäntöjä ja tarjoaa uusia palveluja ja asiointitapoja kansalaisille ja kuluttajille.
Miten Helsinki on onnistunut digitalisaation hyödyntämisessä ja uudessa tietoyhteiskunnassa? Seurantatietoa tai tutkimusta tästä globaalista aiheesta on verraten vähän, ja välillä uudet ilmiöt ovat ajaneet tuoreidenkin tilastojen kuvaaman tilanteen ohitse.
Eurostatin tilastovertailussa tarkastellaan Euroopan alueita useamman eri tietoyhteiskuntaindikaattorin mukaan. Näitä ovat kotitalouksien laajakaistayhteydet, internetin säännöllinen käyttö, internetin käyttö viranomaisten kanssa asiointiin sekä niiden osuus, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä. Helsinki-Uusimaa kuuluu kolmella ensin mainitulla mittarilla Euroopan alueiden kärkikymmenikköön. Verkkoasioinnissa viranomaisten kanssa Helsinki-Uusimaa on Euroopan alueiden kakkonen (Eurostat 2015c).
European Digital City Index (Taulukko 1) kuvaa puolestaan sitä, miten hyvin Euroopan kaupungit tukevat digitaalisia yrityksiä ja yrittäjiä. Indeksissä kaupungit asetetaan järjestykseen sen mukaan, millaisia toimintaympäristöjä ne ovat toisaalta alan start-up-yrityksille ja toisaalta kasvua tukevina ympäristöinä.
Mukana ovat kaikki EU-maiden pääkaupungit ja lisäksi seitsemän muuta merkittävää digikaupunkia. Helsinki sijoittuu korkealle useimmissa EDCi-indeksin ulottuvuuksissa, erityisen hyvin korkeakoulutettujen osuudessa ja mobiiliyhteyksien nopeudessa. Toisaalta korkeat elinkustannukset vaikuttivat lopulliseen sijoitukseen negatiivisesti. (NESTA 2015).
Eurooppalaisten kaupunkien kehittymistä älykaupunkeina kartoitettiin Euroopan parlamentin vajaa kaksi vuotta sitten teettämässä Mapping Smart Cities in the EU-tutkimuksessa. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kaupungin haasteiden asukaslähtöisessä ratkaisemisessa on älykkään kaupungin määritelmän ydin, ja kaupunkien edistymistä tässä arvioitiinkin kuudella osa-alueella: talous, hallinto, liikkuminen, ympäristö, elämäntavat sekä data- ja IT-osaaminen (Euroopan parlamentti 2014).
Älykkäiksi kaupungeiksi seuloutuivat yli 100 000 asukkaan eurooppalaisista kaupungeista ne 240 kaupunkia, joissa oli toteutettu vähintään yksi aloite tai kehittämistoimi näiden älykaupungin osa-alueiden edistämiseksi. Lisäksi erillinen tapaustutkimus tehtiin vielä kuudesta kaupungista, jotka olivat kaikkein laajimmin panostaneet Euroopassa älykkään kaupungin kehittämiseen: Amsterdam, Barcelona, Helsinki, Kööpenhamina, Manchester ja Wien. Tutkimuksen mukaan Helsinki on kehittänyt toimintaansa kaikilla kuudella älykaupungin osa-alueella.
Helsinki menestyy elämänlaadun ja asukastyytyväisyyden mittauksissa
Helsinki on jo useampana vuonna sijoittunut korkealle monissa kaupunkilaisten elämänlaatua kuvaavissa mittauksissa. Taulukossa 2 kuvataan Helsingin sijoittumista kolmessa vuosittain toteutettavassa ja paljon käytetyssä vertailussa, eli konsulttiyhtiö Mercerin sekä The Economist- ja Monocle-lehtien elämänlaatuindekseissä. Länsi-Euroopan kaupungit sijoittuvat yhä maailmanlaajuisessa mittelössä kärkipaikoille tarjoamalla hyvää elämänlaatua siitäkin huolimatta, että talous on ollut epävakaata.
Näillä kaupunkivertailuilla on kullakin oma metodologiansa, mutta arviointiperusteissa on monia yhteisiä ulottuvuuksia. Tyypillisesti arvioidaan esimerkiksi kaupunkien poliittista vakautta ja turvallisuutta, infrastruktuuria, opiskelumahdollisuuksia, vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen tarjontaa, terveydenhuollon palveluja sekä liikennettä ja ympäristöä.
Vuonna 2016 Mercer tutki erikseen myös henkilökohtaista turvallisuutta (personal safety). Eurooppalaiset kaupungit ovat turvallisuudessakin kärkisijoilla. Luxembourg on ykkönen, Helsinki on yhdessä Bernin ja Zürichin kanssa kakkossijalla, Tukholma jaetulla kuudennella sijalla. Monille kaupungeille turvallisuus on iso haaste, muun muassa Pariisille (71.), Lontoolle (72.), Madridille (84.) ja Ateenalle (124.).
Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi käytössä on jonkin verran vertailutietoa myös siitä, miten kaupunkilaiset itse kokevat asioiden kotikaupungissaan olevan.Viimeisimmän EU:n Urban Audit Perception Survey -tutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä kotikaupungissaan (Kuvio 8). Tarkasteltaessa eri tekijöitä, joista tyytyväisyys koostuu, kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksiin helsinkiläiset olivat erityisen tyytyväisiä ja vastaavasti melko tyytymättömiä esimerkiksi asumisen kustannuksiin sekä mahdollisuuksiin löytää työtä.
Helsingin seudun osalta voidaan vielä todeta, että Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST 2015 -joukkoliikennetutkimuksessa (Benchmarking in European Service of Public Transport) toiseksi Geneven jälkeen. Aiemmin Helsinki on ollut viitenä peräkkäisenä vuotena tutkimuksen kärjessä. Tutkimus mittaa kaupunkien asukkaiden tyytyväisyyttä alueensa joukkoliikenteeseen (HSL 2016).
Taloudellisen hyvinvoinnin mittareita
Taloudellista hyvinvointia voidaan kutsua elintasoksi. Sen käytetyin mittari on perinteisesti ollut bruttokansantuote tai bruttokansantuote henkilöä kohti, joka on vuosittain saatavissa oleva tieto. Helsingin seudun sijoittumista Euroopan muiden kaupunkiseutujen joukossa onkin esitetty edellä kuviossa 4. Pelkästään tulotason indikaattorina bruttokansantuote ei suoraan mittaa muita hyvinvoinnin tekijöitä, mutta pääsääntöisesti tulot, hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään korreloivat keskenään (Pohjola 2011). Kokonaistalouden kuvaamisen ohella tarvitaan jakaumia ja elämänlaatua riittävän laajasti kuvaavia mittareita (Mikkelä & Harala 2015).
Kun tarkastellaan kotitalouksien hyvinvointia, tulonjaolla on merkitystä. Tuloerot ovat Suomessa edelleen selvästi EU:n keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti erityisesti 1990-luvulla. Yleensä tuloeroja mitataan Gini-indeksillä; mitä suurempi Gini-indeksi, sitä suuremmat tuloerot. EU-maiden Gini-kertoimien keskiarvo oli 30,5 ja Suomen 25,4 vuonna 2012. (Tilastokeskus 2015).
Tällä hetkellä sosiaalinen oikeudenmukaisuus on huolenaiheena monissa Euroopan maissa, koska sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. EU seuraa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista indeksillä, joka koostuu kuudesta ulottuvuudesta eli köyhyyden torjunnasta, pääsystä koulutukseen, pääsystä työmarkkinoille, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta ja syrjinnän torjunnasta, terveydestä sekä sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksin kvantitatiiviset indikaattorit pohjautuvat muun muassa EU-SILC-tilastoaineistoihin ja kvalitatiiviset indikaattorit asiantuntija-arvioihin. Euroopan maista Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Hollannissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu parhaiten.
Helsinki on kansainvälisesti verraten kallis kaupunki. Elämisen ja asumisen kustannukset ovat keskeisiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta. Tätä voidaan havainnollistaa esimerkiksi vertailemalla ostoskorin hintaindeksiä eri kaupungeissa (Kuvio 9). Ostoskorivertailuun on koottu erilaisten tuotteiden ja palvelujen hintoja mukana olleista kaupungeista. Helsingissä myös asuminen on melko kallista verrattuna moniin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin (Kuvio 10).
Työ ja toimeentulo ovat hyvinvoinnin ja elämänlaadun keskiössä. Helsingin seudulla työllisyyskehitys ei ole ollut viime vuosien taloustaantuman aikana yhtä suotuisa kuin monella kilpailevalla metropolialueella (Kuvio 11).
Kansainvälinen vertailutieto antaa vastauksia ja herättää kysymyksiä
Kaupunkien ranking-sijoituksia tarkasteltaessa herää kysymyksiä siitä, mistä erot sijoituksissa johtuvat. Minkälaiset olosuhteet tai erityistekijät näyttäisivät aikaansaavan ja lisäävän esimerkiksi kilpailukykyä? Mitkä tekijät houkuttelevat osaajia ja investointeja? Millaiset kaupungit tarjoavat asukkailleen parasta hyvinvointia ja elämänlaatua?
Mahdollisimman luotettavan kuvan saamiseksi oman ja muidenkin kiinnostavien kaupunkien sijoittumisesta on välttämätöntä käyttää ja analysoida useampaa vertailevan kaupunkitiedon, kaupunkitilaston ja -tutkimuksen lähdettä. Lisäksi on tarpeen seurata mittauksia useammalta vuodelta tai ajankohdalta, sillä kaupungit ja niiden toimintaympäristö voivat muuttua nopeastikin. Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon.
Helsinki on maailman mittakaavassa pienehkö mutta dynaaminen pääkaupunki. Helsinki on päässyt mukaan moniin kansainvälisiin vertailuihin, sellaisiinkin, joihin otetaan mukaan vain rajallinen joukko kaupunkeja. On samalla sekä innostavaa että haastavaa, että Helsinki on menestynyt viime vuosina monissa kaupunkivertailuissa erinomaisesti.
Asta Manninen on kaupunkitiedon asiantuntija, Euroopan komission asettaman ESAC-komitean (European Statistical Advisory Committee) jäsen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen entinen johtaja.
Lähteet ja kirjallisuus:
6aika. http://6aika.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Economist Intelligence Unit. Global Liveability Ranking 2015. http://www.eiu.com/public/topical_report.aspx?campaignid=Liveability2015(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Euroopan komissio. Europe 2020. http://ec.europa.eu/europe2020/index_en.htm(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Euroopan komissio (2013). Quality of Life in Cities. Perception survey in 79 European cities. European Union, 2013. http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/studies/pdf/urban/s...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Euroopan komissio. The Digital Economy & Society Index (DESI). https://ec.europa.eu/digital-single-market/desi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Euroopan parlamentti (2014). Mapping Smart Cities in the EU. http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2014/507480/IPO...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(2014)507480_EN.pdf
Eurostat (2015a). “GDP per capita in the EU in 2013: seven capital regions among the most prosperous”. (21.5.2015). http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6839731/1-21052015-AP-EN....(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Eurostat. (2015b). Eurostat Regional Yearbook 2015. http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-statistical-books/-/KS-HA-15-001(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Eurostat. Statistics Explained. (2015c). http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Top_10_...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(%C2%B9)_RYB15.png
Eurostat. Statistics Explained. (2015d). http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/GDP_at_regio...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Eurostat. (2016a). EU-Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC). http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Glossary:EU_...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(EU-SILC)
Eurostat. (2016b). “Tertiary educational attainment, age group 25-64 by sex and NUTS 2 regions” http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-datasets/-/tgs00109(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Forum Virium Helsinki. http://www.forumvirium.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Frost & Sullivan (2015). Heat Map of Europe’s Real-Time Cities—Progress towards Commercialisation. Results of End-user Survey, Conducted 1Q 2015. http://www.marketresearch.com/product/sample-9049396.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelma 2015–2017. http://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/tietotekniikkaohjelma.pdf
Helsingin kaupunki. Strategiaohjelma 2013–2016. http://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313.pdf
Helsingin seudun aluesarjat. www.aluesarjat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsinki Region Infoshare. Helsingin tilastollinen vuosikirja. http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-tilastollinen-vuosikirja-2015(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
HSL. ”HSL:n joukkoliikenne jälleen kansainvälisen joukkoliikennetutkimuksen paras”. (4.5.2015) https://www.hsl.fi/uutiset/2015/hsln-joukkoliikenne-jalleen-kansainvalis...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Loikkanen, Heikki A. & S. Laakso & I. Susiluoto (2012). Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Mercer (2016a). Mercer Quality of Living 2016. https://www.imercer.com/content/mobility/quality-of-living-city-rankings...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mercer (2016b). Mercer Quality of Living/Personal Safety 2016, http://www.mercer.com/newsroom/western-european-cities-top-quality-of-li...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mikkelä, Heli & Riitta Harala. (2015). Huonot ajat vaativat tietoa talouden ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Tilastokeskus: Tieto & Trendit 1/2015
Monocle. Quality of Life Survey 2015. https://monocle.com/film/affairs/the-monocle-quality-of-life-survey-2015/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
NESTA. (2015). European Digital City Index (EDCi). https://digitalcityindex.eu/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Nordstat-tietokanta. www.nordstat.org(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
OECD. Metropolitan Database. http://stats.oecd.org/Index.aspx?Datasetcode=CITIES(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Pohjola, Matti. (2011). Taloudellinen kasvu, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Helsingin kaupungin tietokeskus: Kvartti 4/2011.
Rikama, Samuli. (2015). Digitaalisuus vauhdittaa taloutta vuoteen 2030. Tieto & Trendit 4/2015, Tilastokeskus.
Savela, Olli. (2015). Miltä taloudellisen hyvinvoinnin kehitys näyttää? Tieto & Trendit 1/2015, Tilastokeskus.
Schraad-Tiscler, Daniel & Kroll, Cristian: Social Justice in the EU – A Cross-national Comparison. Social Inclusion Monitor Europe (SIM) – Index Report. Bertelsmann Stiftung. http://news.sgi-network.org/uploads/tx_amsgistudies/Social-Justice-in-th...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tilastokeskus. ”Tuloerot Euroopan maissa vuonna 2012”. http://www.stat.fi/til/tjt/2013/04/tjt_2013_04_2015-05-25_kat_001_fi.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
UBS. (2015). Prices and Earnings 2015. https://www.ubs.com/microsites/prices-earnings/prices-earnings.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yhdistyneet kansakunnat (2014). World Urbanization Prospects. The 2014 Revision. http://www.un.org/en/development/desa/publications/2014-revision-world-urbanization-prospects.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yhdistyneet kansakunnat (2015). Trends in International Migrant Stock: The 2015 Revision. UN Department of Economic and Social Affairs. http://www.un.org/en/development/desa/population/migration/data/estimates2/estimatesgraphs.shtml?3g3(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)