Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun – Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi

Helsinki osallistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Harrastamisen Suomen malliin, jossa kaikille lapsille ja nuorille pyritään takaamaan harrastamisen mahdollisuus. Harrastamisen Suomen mallissa tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusten määrällinen lisääminen ei ole itseisarvo, vaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen harrastusten avulla. Harrastamisen Suomen mallin taustalla on oletuksia harrastamisen hyvinvointivaikutuksista, kuten se, että harrastaminen ehkäisee syrjäytymistä, voi vähentää eriarvoisuutta nuorten välillä ja lisää nuorten ”pärjäävyyttä”. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020).

Harrastamisen Suomen mallin toteuttaminen Helsingissä aloitettiin keväällä 2021 ja tämän raportin tarkoitus on toimia omalta osaltaan tiedollisena tukena Helsingin harrastamisen mallille. Lasten ja nuorten harrastaminen on Helsingin kaupungin yhteinen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tavoite, johon kaupungin toimialat ovat yhdessä sitoutuneet ja jota seurataan osana talousarvion toteutumista.

Raportti koostuu kahdesta eri osiosta. Ensimmäinen perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja eri lähteistä koottuihin tilastotietoihin. Siinä tarkastellaan lasten ja nuorten harrastamisen nykytilaa sekä harrastamisen kentällä viime aikoina tapahtuneita merkittäviä muutoksia niin koko Suomessa kuin erityisesti Helsingissäkin. Hyödynnetty tutkimuskirjallisuus on lähinnä suomalaista ja alla esitettävät luvut harrastusosuuksista pohjautuvat pääsääntöisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn ja Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen tietoihin.

Raportin toisessa osiossa tarkastellaan Helsingissä jo järjestettyjä tai meneillään olevia harrastusten kehittämiskokeiluja, jotka ovat luomassa pohjaa harrastamisen mallin toteuttamiselle Helsingissä. Lisäksi pohditaan, kirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin nojautuen, mallin mahdollisuuksia ja haasteita. Tätä osiota varten on haastateltu syksyllä 2020 Helsingin kaupungin organisoiman Mukana-ohjelman toimijoita sekä Helsingin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan asiantuntijoita. Myös yhtä nuorille harrastuksia järjestävää kolmannen sektorin toimijaa on kuultu. Lisäksi raportin ajatuksista ja tulkinnoista on keskusteltu kahden Nuorisotutkimusverkoston asiantuntijan kanssa. Yhteensä haastateltavia on ollut kahdeksan henkilöä.