Kiinnostus kansalaistoimintaan on hiipunut – julkishallinnon kyky innovoida lisää luottamusta
Vaikka Suomi on vakaa ja kansainvälisissä vertailuissa menestynyt demokratia, moni kansalainen kokee nykyään, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskuntien vakautta ja demokratian toimintatapoja haastavat muun muassa verkossa leviävä disinformaatio ja vaaleihin kohdistuva häirintä. Tämä rapauttaa luottamusta kansanvallan uskottavuuteen, päätöksenteon oikeellisuuteen sekä poliittiseen järjestelmään ja lisää turhautumista ja polarisaatiota. (Valtioneuvosto, 2022)
Osallistuminen on aikaisempaa eriytyneempää, ja vaaleissa nuoret, pienituloiset ja heikosti koulutetut äänestävät huomattavasti vähemmän kuin ikääntyneet, hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut. Kansalaisryhmien eriytyminen ja erojen suureneminen haastaa suomalaista yhteiskuntaa, joka on perustunut yhteistyölle ja kompromissien hakemiselle. (Suomalaisen demokratian…, 2021) Suomalaisen yhteiskunnan paradoksi on, että kansalaiset kyllä luottavat julkisiin instituutioihin ja demokratiaan, mutta samaan aikaan usko omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on vähäinen. (OECD, 2021)
Kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin lisää OECD:n tutkimuksen mukaan parhaiten niiden kyky vastata kansalaisten odotuksiin ja kehittää toimintaansa vastaamaan kansalaisten tarpeita ja muuttuvaa yhteiskuntaa. Digitaalisten palveluiden edistäminen sekä julkisen sektorin innovaatiokyvyn ja -toiminnan vahvistaminen mainitaan raportissa erityisesti keinoina, joilla vahvistetaan kansalaisten luottamusta edellä mainittuihin julkisen sektorin kyvykkyyksiin.
Demokratian haasteisiin vastaamaan on kehitetty monia erilaisia innovaatioita, joiden tavoitteena on parantaa kansalaisten luottamusta ja uudistaa demokratiaa. Osallistuva budjetointi on tällainen demokratiainnovaatio, jota toteutetaan jo tuhansissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi on nimeltään OmaStadi, ja siinä kaupunkilaiset voivat ehdottaa ja äänestämällä päättää siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Helsinki käynnisti osallistuvan budjetoinnin vuonna 2018, ja tähän mennessä kaupunkilaiset ovat voineet päättää lähes 13 miljoonan euron käytöstä ja 119 hankkeen toteutuksesta eri puolilla kaupunkia. Osallistuva budjetointi on lisännyt Helsingissä kaupunkilaisten kiinnostusta yhteisiin asioihin ja halua osallistua ja vaikuttaa niihin.
Helsingin osallistuvaa budjetointia OmaStadia on kehitetty jokaisella kierroksella yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut ylläpitää ja lisätä kaupunkilaisten motivaatiota osallistua sekä vahvistaa inklusiivisuutta, niin että mahdollisimman monen kaupunkilaisen on mahdollista osallistua.
Muotoilun menetelmät tuovat kaupunkilaisen keskiöön
Monet kaupunkilaisten arjessa näyttäytyvät ongelmat ovat tänä päivänä monimutkaisia ja vaikeasti ratkaistavia. Tällaisten ongelmien käsittelemiseen sopii osallistava tiedonkäyttö. Siinä ongelmia kehystetään ja tietoa tuotetaan ja tulkitaan vuorovaikutuksessa, joka yhdistää erilaisia tiedon tarjoajia ja päätöksentekijöitä. Esimerkiksi tutkittua tietoa, kokemuksia ja paikallistuntemusta yhdistämällä saadaan asioihin monenlaisia näkökulmia yhdessä puntaroitavaksi, ja syntyy päätöksiä, joihin useamman on helppo sitoutua (Hällström, 2019).
Tätä taustaa vasten kokeiluhanke suunniteltiin siten, että muotoilun menetelmillä voitiin paneutua osallistavaan tiedonkäyttöön ja luoda ymmärrystä osallistuvassa budjetoinnissa tarvittavan tiedon lajeista ja luonteesta. Muotoilun tehtävä ymmärretään niin, että se kääntää katseen kohti ihmisten arkea ja tarpeita. Tavoitteena on, että kaupunkia kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa heidän tarpeitaan kuunnellen ja palautteeseen reagoidaan. Muotoilu myös uudistaa kaupungin toimintakulttuuria.
Muotoilullinen kehittäminen on kokeilevaa ja iteratiivista tekemistä, jossa tiedon ja ideoinnin runsaus ja kiteyttäminen vuorottelevat. Hankkeen toteutuksessa käytettiin monenlaisia muotoilullisia menetelmiä laadukkaan käyttäjäymmärryksen ja toimivien ratkaisujen saavuttamiseksi. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelu- ja tietomuotoilun ajattelua ja menetelmiä sekä käyttöliittymäsuunnittelun keinoja lopputuotoksen muotoilussa.
Muotoilulliselle kehittämiselle on ominaista ketteryys ja kokeilevuus. Kehittämisen lopputuotosta ei määritellä kokonaisuudessaan ennen työn aloittamista, vaan sitä kehitetään palautteen avulla jatkuvasti parantaen ja arvioiden. Hankkeen toteutuksessa oli oleellista ketterä kokeileminen ja hypoteesien ja tuotosten testaaminen jo varhaisessa vaiheessa kaupunkilaisten kanssa. Saadun palautteen perusteella voitiin tarkistaa valitun kehittämistarpeen oikeellisuutta ja tehdä ideoituihin tuotoksiin tarvittavia muutoksia. Kehittämisprosessissa kehitystarpeen tunnistamisen jälkeen kerättiin laajasti käyttäjätietoa, jotta varsinainen ongelma ja tutkimuskysymykset saatiin kiteytettyä. Tämän jälkeen ideoitiin kehitystarpeisiin ratkaisuja ja niitä kokeilemalla edettiin kohti lopputuotoksia ja jatkokehitysideoita.
Kokeilemalla kehittäminen sopii erityisesti monimutkaisiin toimintaympäristöihin, joissa on paljon toimijoita ja lopputulosta ei voida loogisesti ennustaa. Pienten kokeilujen kautta saadaan varmuutta idean toimivuudesta ja sopivuudesta toimintaympäristöön ja käyttäjille. Kokeilemisen tärkein ajuri on nopea oppiminen, joka ohjaa kokeilujen suunnittelua ja toimivan ratkaisun löytymistä. Parhaimmillaan kokeilut säästävät paljon aikaa, vaivaa ja myös rahaa, kun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opitaan idean toteutukseen liittyvät keskeiset asiat. (Verkka & Ekqvist 2017)
Kaupunkilaisprofiilit varmistavat kehittämistyön moniäänisyyden
Hankkeen kehittämistyö eteni tyypillisen muotoiluprosessin mallin mukaisesti. Palvelumuotoilullinen kehittäminen lähtee inhimillisen toiminnan, tarpeiden, tunteiden ja motiivien kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Ensimmäisenä tehtävänä oli kerätä ymmärrystä nykytilanteesta sekä ratkaistavista ongelmista. Työn pohjana käytettiin OmaStadin aikaisempien kierroksen palautteita ja käyttäjäymmärrystä. Lisäksi hyödynnettiin myös kaupungin verkkosivuston (Hel.fi) kehittämisessä kerättyä laajaa käyttäjäymmärrystä. Näiden lisäksi tehtiin myös haastatteluita ja kaupunkilaisille suunnattu kysely. Käyttäjäymmärrystä haettiin myös kaupunkilaisten kanssa pidetyssä työpajassa sekä tekemällä runsaasti käyttäjätestauksia verkkosivuston varhaisissa kehitysvaiheissa.
Hankkeen tärkeitä lopputuotoksia olivat palvelumuotoilussa käytettävät kaupunkilaisprofiilit ja empatiakartat, jotka nostavat kehittämistyön tueksi erilaisten kaupunkilaisten näkökulmia. Profiilit muodostettiin osallistuvassa budjetoinnissa kerättyjen kaupunkilaispalautteiden, kyselyn, haastatteluiden ja toisessa yhteydessä aiemmin tehtyjen profiilien pohjalta. Kaupunkilaisprofiilit ja empatiakartat avaavat sitä, millaisia arvoja, motiiveja, tapoja tai tarpeita kaupunkilaisilla on. Niiden tavoitteena on myös nostaa esiin kaupunkilaisten erilaisia kyvykkyyksiä, haasteita ja osallistumisen motivaatioita. (Aaria 2023)
Hankkeessa kerätyn käyttäjäymmärryksen pohjalta muodostettiin neljä kaupunkilaisprofiilia. Kaupunkilaisprofiilit ovat itsevarma, piipahtaja, toimelias ja torkkuja (ks. oheinen laatikko). Heillä kaikilla on erilainen motivaatio osallistua ja hankkia tietoa, ja he myös eroavat kyvykkyyksiltään tiedon käsittelyssä ja hahmottamisessa.
Kaupunkilaiset toivovat tietoa kaupungin suunnitelmista sekä oman asuinalueen asukkaiden näkemyksistä
Hankkeessa oli keskeistä tarkastella, millaista tietoa kaupunkilaiset tarvitsevat ja toivovat osallistuessaan osallistuvaan budjetointiin ja kaupungin kehittämiseen yleisemminkin. Keskeinen menetelmä tämän tutkimuskysymyksen avaamiseen oli kaupunkilaisille teetetty kysely, johon vastasi 133 kaupunkilaista. Vaikka aineisto oli verraten pieni, eikä kyse ole edustavasta otoksesta, sen pohjalta voidaan tehdä tiettyjä johtopäätöksiä.
Kyselyn ja haastatteluiden pohjalta esille nousivat kolme tietoryhmää, jotka erityisesti tukevat osallistumista ja ideointia. Kaupunkilaiset toivovat tietoa kaupungin suunnitelmista omalla alueellaan, perustietoa alueen asukkaista ja lisäksi tietoa alueen asukkaiden mielipiteistä ja tarpeista.
Oman ideoinnin pohjaksi kaupunkilaiset toivovat tietoa siitä, mitä muut alueen asukkaat ajattelevat eri asioista ja millaisia tarpeita alueelta nousee. Tällainen kokemustieto on tärkeä tunnustaa ja huomioida myös kaupunkisuunnittelussa. Taustalla on ajatus, että alueen asukkaat itse parhaiten tietävät mitä alueella todella tapahtuu tai millaista arkea siellä eletään. Tällainen tieto auttaisi myös kaupunkilaisia kohdentamaan omaa osallistuvan budjetoinnin ideointia todelliseen tarpeeseen ja hyödyttämään laajempaa joukkoa alueen asukkaita. Samalla tunnistetaan se tosiasia, että kaupunkilaisten tarpeet ovat moninaisia ja kukin itse ymmärtää parhaiten vain omaa todellisuuttaan. Kuulemalla muiden mielipiteitä ja näkemyksiä saa monipuolisemman kuvan alueen asukkaiden tarpeista ja todellisuuksista.
Kaupungin suunnitelmat kiinnostavat asukkaita, sillä mikäli niissä on puutteita tai aukkoja oman asuinalueen osalta, voivat kaupunkilaiset kohdentaa omia ideoitaan täydentämään kaupungin suunnittelua. Hankkeessa ilmeni, että kaupungin suunnitelmien koettiin olevan melko huonosti löydettävissä ja usein koottuina laajoihin asiakirjoihin, joista tiedon etsiminen on työlästä. Kun kaupunkilainen tietää, millaisia suunnitelmia kaupungilla on alueelle, hän voi myös tarttua kaupungin sellaisiin suunnitelmiin, joihin ei ole vielä voitu toteuttaa rahoituksen puuttuessa ja tehdä ehdotuksen suunnitelman toteutuksesta osallistuvan budjetoinnin rahoituksella.
Tieto lisää varmuutta osallistua kaupungin kehittämiseen
Hankkeen aikana toteutettiin kymmenen haastattelua, joissa nousi esiin kokemus osallistumisen esteistä. Yksi keskeinen tekijä on kaupunkilaisten tunne siitä, ettei heillä ole riittävästi tietoa osallistuakseen ideointiin ja keskusteluun. Toisaalta heillä ei myöskään ole aikaa ja motivaatiota hankkia tietoa monista eri lähteistä ja perehtyä siihen. Osallistumisen pohjalle kaivattaisiinkin pintapuolista perustietoa, joka rohkaisee innostumaan ja osallistumaan. Kaupunkilaiset haluavat toimia fiksusti ja tarvitsevat tietoa, jotta voivat muodostaa hyvin perustellun mielipiteen. Tärkeänä motivaationa tiedon hankkimiselle oli myös halu keskustella asiantuntevasti ammattilaisten ja muiden kaupunkilaisten kanssa ja huomioida monenlaiset eri näkökulmat.
Kaupunkilaiset haluavat, että osallistuminen on helppoa ja vaivatonta ja voi tapahtua myös digitaalisten kanavien kautta. Osallistumiseen ei haluta sitoutua pitkäksi aikaa, eikä sen eteen haluta nähdä liikaa vaivaa. Oleellista on myös, että osallistuminen on turvallista, jotta ei tarvitse pelätä joutuvansa negatiivisen palautteen kohteeksi. Kuvaavaa on, että haastatteluihin osallistuneista lähes kaikki olivat mukana kaupunginosan Facebook-ryhmässä, mutta vain pieni osa osallistui ryhmissä käytäviin keskusteluihin. Haastateltavat kokivat, että alustalla käyty keskustelu on usein liian kärkästä ja epäasiallista.
Osallisuudessa kiinnostaa muiden alueen asukkaiden kuuleminen ja ymmärtäminen, sekä vuoropuhelu niin asiantuntijoiden kun muiden alueen asukkaiden kanssa hyvässä hengessä. Osa haastateltavista koki myös, että osallisuus paransi alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, vaikka ei itse ollutkaan kiinnostunut osallistumaan yhteissuunnitteluun.
Ikäväksi koettiin aiemmat huonot kokemukset ja tunne, ettei oikeastaan voinut vaikuttaa mihinkään mielipiteellään tai panoksellaan. Joissakin tapauksissa koettiin myös, ettei kaupunki ollut onnistunut viestinnällään kertomaan siitä, miten kuntalaisen oma osallistuminen oli vaikuttanut asian lopputulokseen.
Missä muodossa esitetty tieto auttaa asukkaita ymmärtämään alueen tarpeita laajemmin?
Kuntalaki velvoittaa kunnat antamaan asukkaille riittävästi tietoja kunnassa valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista. Samoin laissa velvoitetaan, että kunnan on viestinnässään käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon eri asukasryhmien tarpeet (Kuntalaki 29. §)
Hankkeen tavoitteena on edellä esitetyn velvoitteen mukaisesti tuottaa tietoa osallistuvan budjetoinnin seuraavalle kierrokselle. Tätä käytetään ideoinnin tukena kaupunkilaisten kanssa pidettävissä työpajoissa ja tapahtumissa sekä julkaistaan osallistuvan budjetoinnin verkkosivustolla. Hankkeessa selvitettiin myös sitä, millaisessa muodossa tietoa tulisi esittää, jotta se tukisi kaupunkilaisten osallistumista ja ideointia osallistuvaan budjetointiin. Hankkeen aikana etsittiin ja löydettiin paljon tietoa ja tiedon käsittelyssä hyödynnettiin tietomuotoilua, jonka tärkeitä periaatteita ovat selkeys, käytettävyys, luotettavuus ja interaktiivisuus. Parhaimmillaan tietomuotoilu auttaa ihmisiä ymmärtämään tiedon uudella tavalla ja syntyy uusia oivalluksia, parempaa yhteistyötä sekä nopeampaa tiedonvälitystä. Tietomuotoilu tukee myös tiedolla johtamista. (Kanerva, 2023)
Kokeilussa todettiin, että saatavilla oleva tieto oli usein esitettynä monimutkaisina taulukoina tai kaavioina ja pitkinä raportteina, joihin perehtyminen vaatii paljon aikaa ja osaamista. Tietomuotoilun avulla tietoa muotoiltiin siten, että se olisi nopeammin hyödynnettävissä ja helpompi ymmärtää. Muotoilussa toiveena oli saada tietoa tiivistettyä selkeisiin kuviin, infograafeihin tai taulukoihin. Pelkkä teksti ei innostanut tutustumaan tietoon, vaan esimerkiksi kuvat ja isot numerot houkuttelivat paremmin tiedon äärelle.
Vastaajien mukaan tietoa pitää yksinkertaistaa, jotta se herättää mielenkiinnon ja samalla tarjota mahdollisuus halutessaan tutustua aiheeseen syvällisemmin. Kokeilussa huomattiin, että kartta on hyvä tapa lisätä kaupunkilaisten ymmärrystä oman asuinalueen eri tarpeista ja Helsingin alueiden yhdenvertaisuudesta. Se, että tiedot esitetään kartalla, lisää asukkaiden sitoutumista ja motivaatiota osallistua kehittämiseen.
Hankkeen aikana kehitettiin lisäksi prototyyppiä verkkosivustosta, jolla esitetään tietoa eri kaupunkiteemoista ja asukkaista Helsingin suurpiirien aluetasolla. Prototyyppiä testattiin osallistujien kanssa. Kokeilujen tuloksena voidaan todeta, että kaupunkilaiset suosivat tiivistä ja selkeää tietoa. Selkeästi esitetty tieto madaltaa kynnystä osallistua ja tekee asioista helposti lähestyttävämpiä. Tieto lisää myös kehittämistyöhön osallistuvien yhdenvertaisuutta, jolloin kaikilla on lähtökohtaisesti samankaltaiset pohjatiedot ja myös kyvykkyyden osalta yhdenvertaisemmat mahdollisuudet osallistua.
”Minua ei kiinnosta laittaa vapaa-aikaani lakien ja säädösten tutkimiseen, ne työt kuuluvat asiantuntijoille.”
”Haluan tiiviit tietopaketit, enkä sitoutua mihinkään aikaa vievään.”
Hankkeessa kerättyä ymmärrystä on tarkoitus hyödyntää osallistuvan budjetoinnin työpajoissa, joissa ideoidaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa ehdotuksia rahoitettaviksi kohteiksi. Tavoitteena on synnyttää keskustelua alueen tarpeista ja nykytilasta sekä siitä, millaiset asiat lisäisivät hyvinvointia ja turvallisuutta alueella. Työpajoilla halutaan myös lisätä kaupunkilaisten välistä ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista ja asioista erilaisten ilmiöiden takana. Ihmiset jakautuvat tänä päivänä mielipiteiltään yhä jyrkemmin ja ääripäät korostuvat, kun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käydään yhteiskunnallista keskustelua paljolti samanmielisten kuplissa. (Sisäministeriö 2019) Tiedon tuominen yhteiseen keskusteluun yhdenmukaistaa kaupunkilaisten lähtötilannetta osallistua keskusteluun ja avaa ilmiöitä laajemminkin hilliten keskustelun polarisaatiota.
Haasteena myös tiedon pirstaleisuus
Hankkeessa kokeiltiin erilaisia tapoja esittää perustietoa muun muassa Helsingin alueiden asukkaista ja kaupungin suunnitelmista alueille. Lisäksi käytössä oli muunlaista tutkimustietoa esimerkiksi alueen asukkaiden liikuntatottumuksista. Tavoitteena oli tutkia sitä, miten tiedolla voidaan tukea puntaroivaa keskustelua ja kaupunkilaisten mahdollisuuksia esittää näkemyksiään siitä, mikä alueella on tarpeellista ja toivottavaa. Keskiössä olivat erityisesti kaupunkilaisten omat havainnot ja kokemukset alueelta, sekä tilaisuus käydä näistä dialogia kaupungin asiantuntijoiden kanssa.
Kokeilun keskeistä oppia olikin se, miten löydetään sopivia menetelmiä kaupunkilaisten ohjaamiseksi tiedon pariin sekä tapoja yhdistää kaupunkilaisten omaa kokemustietoa muuhun tarjolla olevaan tietoon laadukkaiden ja yhdenvertaisuuden huomioivien kehittämisideoiden muodostamiseksi. Kuten edellä on todettu, kaupungin nykyisin tuottama tieto on usein kieleltään ja muodoltaan sellaista, ettei se avaudu yhdenvertaisesti kaikille kaupunkilaisille, ja tämän vuoksi olisikin tietomateriaalissa tärkeää huomioida kaupunkilainen tiedon loppukäyttäjänä paremmin, esimerkiksi sisältömuotoilua hyödyntämällä. Visuaalisesti kiinnostavat ja selkeät tietopaketit ohjaisivat tutustumaan tietoon ja pohtimaan ja tulkitsemaan sitä.
Tiedon tuottajien näkökulmasta helppokäyttöisen ja selkeiksi kokonaisuuksiksi kootun tiedon muodostamista vaikeuttaa olemassa olevien tiedonkeruujärjestelmien, mittarien ja menetelmien epäyhtenäisyys ja yhteismitattomuus. Näin on havaittu muun muassa valtiovarainministeriön tilaamassa selvityksessä, jossa kartoitettiin Suomen julkisen hallinnon tällä hetkellä kokoamaa kansalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta- ja käsittelytietoa (Uusikylä, 2023) Myös Helsingin kaupunki tuottaa ja hyödyntää palvelujen kehittämisessä paljon tietoa kaupunkilaisista ja erilaisia kaupunkia haastavista ilmiöistä. Vastaavia tiedon pirstaleisuuteen liittyviä haasteita voidaan varmasti havaita myös kaupungin tiedontuotannossa, ja jotta tietoja voitaisiin paremmin hyödyntää palveluiden kehittämisessä, tulee niiden kokoamisen ja analysoinnin tapoihin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tekoälyn ja muiden uusien digitaalisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia tiedolla johtamiselle ja tiedon hyödyntämiselle on syytä tutkia lisää, ja tämä voi edellyttää esimerkiksi systemaattisempaa tiedon rakenteistamista ja tiedonkeruutapojen yhtenäistämistä.
Pelkästään tarjolla oleva tieto ei kuitenkaan aina riitä synnyttämään motivaatiota osallistua ja vaikuttaa. Tarvitaan sopivia menetelmiä ja aitoja osallistumistilaisuuksia, joilla motivoidaan tiedon käyttöä ja siitä käytävää keskustelua. Tieto tukee deliberatiivista, puntaroivaa keskustelua, joka osaltaan myös hillitsee asioiden käsittelyn polarisoitumista kaukana toisistaan oleviin ääripäihin. Käytettävä, selkeä tieto yhdistettynä deliberatiivista keskustelua ja päätöksentekoa tukeviin menetelmiin on hedelmällinen lähtökohta kaupunkilaisten tarpeet ja yhdenvertaisuuden huomioiville osallistuvan budjetoinnin ehdotuksille.
Kirsi Verkka on Helsingin osallistuvan budjetoinnin kehittämispäällikkö.
Lähteet:
Aaria M. (2023). Palvelumuotoilu Helsingin kaupungin kokeilussa. OmaStadi ja Kokeilukiihdyttämö – digitaaliset ratkaisut deliberaation tukena. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286809
Hellström, E. (2018). Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa. Verkkoartikkeli. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/dialogi-tiedon-ja-ymmarryksen-valineena-kompleksisessa-maailmassa/
Hellström, E. & H-P Ikäheimo & J. Hakapää & J. Lehtomäki & M. Saari (2019). Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työpaperi. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/tiedonkayton-tulevaisuus-yhteiskunnallisessa-paatoksenteossa/
Kanerva, J. (2023). Tietomuotoilu tekee tiedosta helposti ymmärrettävää. Blogiteksti. https://infograafikko.fi/blogi/mita-on-tietomuotoilu
Kansallinen demokratiaohjelma 2025 (2022). Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OM036:00/2019
OECD (2021). Drivers of trust in public institutions in Finland. OECD Report. https://www.oecd.org/publications/drivers-of-trust-in-public-institutions-in-finland-52600c9e-en.htm
Sisäministeriö. (2019). Sisäisen turvallisuuden yhteistoimintamalli. https://sisainenturvallisuus.fi/sisaisen-turvallisuuden-yhteistoimintamalli
Suomalaisen demokratian kipukohdat – ja niiden ratkaisumahdollisuudet. (2021). Politiikkasuositus 9/2021. Strateginen tutkimus. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositu…
Uusikylä, P. & Lintinen, U. & Jokinen, J. (2023). Julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:7.
Verkka, K. & Ekqvist J. (2017) Yhdessä kokeillen – kohti uudenlaista kodin ja koulun yhteistyötä. Verkkoaineisto. Helsingin kaupunki. https://www.hel.fi/static/opev/Yhdessa_kokeillen_2017.pdf
Whittington, O. (2022). Democratic innovation and digital participation. Nesta. https://www.nesta.org.uk/report/democratic-innovation-and-digital-participation-report/