Hyppää pääsisältöön

Ikärakenne ja sukupuoli

  • Helsingin väestö on muuta Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä. 
  • Naisia on Helsingissä hieman enemmän kuin miehiä. 
  • Vanhimpien ikäluokkien koot kasvavat: esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä kaupunkilaisia on pian 30 000 henkeä.  

Helsingissä oli vuoden 2021 lopussa 658 457 asukasta. Helsingin asukasrakenne on iältään koko Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä, 18–64-vuotiaita, kun sekä alaikäisiä että eläkeikäisiä on noin 17 prosenttia väestöstä. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on suhteellisesti enemmän 20–44-vuotiaita, kun taas alle 15-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden osuus on muuta maata pienempi.

Kuten koko maassa, Helsingissäkin ikääntyminen näkyy jo selkeästi. 80 vuotta täyttäneitä on Helsingissä lähes 30 000 henkeä, ja 95 vuotta täyttäneitäkin on yli 1 200 henkeä. 2000-luvulla eniten ovat kasvaneet 30–44- ja 60–74-vuotiaiden ikäryhmät. Sen sijaan alle 15-vuotiaiden ja 15–29-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut yhtä suurta muutosta.  

Vuoden 2021 lopulla Helsingissä oli alle kouluikäisiä 44 303 henkeä, peruskouluikäisiä, 7–15-vuotiaita oli 56 065 henkeä ja toisen asteen koulutuksen ikäisiä, 16–18-vuotiaita 17 327 henkeä. Työikäisiä 19–64-vuotiaita oli 425 053 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden määrä oli 115 982 henkeä. 

Helsingin väestöstä naisia on noin 52 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin ajan myötä hitaasti pienentynyt, sillä 1980-luvun alussa heitä oli väestöstä kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Naisia on miehiä enemmän erityisesti eläkeikäisissä, mutta myös 19–29-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä on pieni miesenemmistö. 

Uusimmat artikkelit

13.9.2021
Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2019 -julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten koulutusrakennetta verrattuna muuhun Helsingin seutuun, suurimpiin kaupunkeihin ja koko maahan. Julkaisussa luodaan myös katsaus siihen, miten Helsingin seutu pärjää koulutustasollaan suhteessa...
3.9.2021
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen...
 ""
8.2.2021
Helsingin kaupunki tarkkailee omaa kehitystään tilastojen, tutkimusten ja muun kaupunkitiedon avulla jatkuvasti muun muassa väestökehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupunkitalouden näkökulmista. Kuluneena vuonna tiiviissä seurannassa on ollut luonnollisesti myös koronaviruspandemian...
4.2.2021
Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty? Kvartti keskusteli monipaikkaisuuteen perehtyneiden tutkijoiden kanssa, joista kauimpana...
29.1.2021
Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.
20.8.2020
Korkea sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen. Tämä yhteys näyttäytyy hyvin johdonmukaisena riippumatta sosioekonomisen aseman indikaattorista tai terveyttä ja sairastavuutta kuvaavasta mittarista. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutusryhmien...