Päätulokset
- Helsingistä poismuuttaneiden asuminen muuttui merkittävästi muuton seurauksena. Enemmistö kyselyvastaajista asui muuton jälkeen omistusasunnossa ja noin puolet pientalossa, kun Helsingissä yleisintä oli ollut kerrostaloasuminen vuokralla. Lisäksi valtaosalla muuttajista asunnon pinta-ala kasvoi. Tilantarve sekä asuntotyypin vaihtaminen olivat myös tärkeimpiä syitä, miksi vastaajat halusivat vaihtaa asuntoa.
- Asumisen hinta oli keskeisin syy Helsingistä poismuuttoon. Niin asunnot kuin sopivat asuinalueet koettiin liian kalliiksi. Lapsiperheille ja pariskunnille tärkeitä syitä olivat myös halu muuttaa väljemmin rakennettuun ympäristöön sekä omatonttiseen asuntoon. Mahdollisuus etätyöhön oli tärkeä syy poismuuttoon noin 40 prosentille pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muuttaneista.
- Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Tyytyväisyys asuinalueen rauhallisuuteen, yleiseen viihtyisyyteen ja soveltuvuuteen lapsille kasvoi merkittävästi uudella asuinpaikalla. Joukkoliikenneyhteyksiin, kaupallisiin palveluihin sekä sijaintiin suhteessa työpaikkaan oli sen sijaan oltu tyytyväisempiä Helsingissä asuessa.
- Enemmistö poismuuttaneista oli harkinnut myös Helsingin sisällä muuttamista, ja noin joka neljäs haluaisi muuttaa lähitulevaisuudessa takaisin. Vastaajista noin kaksi kolmesta muutti Helsingin seudulle. Heistä puolet ei tuntenut entuudestaan aluetta, jolle muutti.
- Asumistoiveet painottuivat suurimmalla osalla poismuuttaneista ei-urbaaniin suuntaan. He arvostivat asumisessaan väljyyttä ja suosivat mieluummin luonnonympäristöä kuin kaupunkia vapaa-ajan viettopaikkana.
Kaikille kyselyvastaajille eri kokoisen asunnon tarve oli tärkeä muuttosyy. Turkuun ja Tampereelle muuttaneilla muuttosyyt erosivat eniten muista. Heille halu muuttaa lähemmäs sukulaisia tai ystäviä sekä vaihtaa paikkakuntaa olivat tärkeitä syitä, kun taas asumismuodon ja asuntotyypin vaihtaminen sekä oma piha olivat Helsingin seudulle ja muualle Etelä-Suomeen muuttaneille tärkeitä tekijöitä. Muiden kuntien ryhmään lukeutuu paikkakuntia suurehkoista kaupungeista (esim. Lahti, Hämeenlinna, Porvoo) aina pieniin, maaseutumaisiin kuntiin.
Koronapandemia vaikutti muuttoliikkeeseen
Helsingin väestö on kasvanut 2000-luvulla ripeästi, mutta koronapandemian alettua kasvu taittui ja kotimainen muuttoliike oli Helsingin kannalta tappiollista vuosina 2020–2022. Muuttotappio johtui ennen kaikkea lähtömuuttojen määrän kasvusta, kun taas erityisesti ulkomailta tuleva tulomuutto pysyi korkealla tasolla. Vuoden 2023 ennakkotietojen perusteella Helsingin väestö kasvoi jopa ennätyksellisen paljon ensisijaisesti ulkomaisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Notkahdus Helsingin väestönkasvussa jäi siis hyvin väliaikaiseksi ilmiöksi, mutta herätti kysymyksiä pandemian vaikutuksista alue- ja kaupunkikehitykseen pidemmällä aikavälillä. Keskeinen pandemian myötä tapahtunut muutos on ollut etätyön merkittävä yleistyminen. Vaikka etätyöskentely ei ole mahdollista läheskään kaikissa työtehtävissä, osa työntekijöistä on sen seurauksena voinut saada lisää joustoa asuinpaikkansa valintaan. Muuttoliikekyselyn tulosten valossa etätyöllä on ollut merkitystä varsinkin Helsingistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muuttaneiden muuttopäätökseen. Heistä 40 prosenttia piti tärkeänä Helsingistä poismuuton syynä etätyön yleistymistä, joka mahdollisti muuttamisen kauemmaksi työpaikasta. Kotitaloustyypeittäin tarkasteltuna etätyömahdollisuudella oli enemmän merkitystä pariskunnille ja lapsiperheille kuin yksinasuville.
Muuttopäätökseen oltiin tyytyväisiä – enemmistö oli kuitenkin harkinnut myös Helsingin sisällä muuttamista
Valtaosa Helsingistä poismuuttaneista oli tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Muuton seurauksena kaikkien vastaajien tyytyväisyys asuinalueensa rauhallisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja soveltuvuuteen lapsille koheni selvästi. Sen sijaan julkisiin liikenneyhteyksiin, kaupallisiin palveluihin sekä sijantiin suhteessa työ- tai opiskelupaikkaan oli oltu tyytyväisempiä entisellä alueella Helsingissä eli näistä tekijöistä jouduttiin muuton myötä tinkimään.
Moni poismuuttanut kertoi harkinneensa Helsingin sisällä muuttamista. Helsinkiä harkinneista valtaosa oli harkinnut myös muuta pääkaupunkiseutua. Tulokset vahvistavat kuvaa, että suurelle osalle muuttajista pääkaupunkiseutu näyttäytyy yhtenäisenä asuntomarkkina-alueena, missä kuntarajoilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä asunnon valintatilanteessa. Vastaajista moni ei myöskään tuntenut ennalta aluetta, jolle oli muuttamassa. Helsingin seudulle muuttaneista noin puolelle alue ei ollut tuttu ennen muuttoa. Sen sijaan Turkuun ja Tampereelle muuttaneista noin joka viides oli paluumuuttaja eli oli asunut alueella aiemmin.
Aineistot
Tutkimusaineisto muodostuu keväällä 2023 kerätystä kyselyaineistosta. Kohderyhmänä olivat Helsingistä muualle Etelä-Suomeen 1.1.2021–31.7.2022 välillä muuttaneet työikäiset. Vastauksia kyselyyn saatiin 1110 ja vastausprosentti oli 28. Julkaisussa esitellään myös tilastotietoja korona-ajan muuttoliikkeestä Tilastokeskuksen väestöaineistoihin perustuen.
Viittaaminen
Järvelä, S. & Hirvonen, J. (2024). Poismuutto Helsingistä koronapandemian aikana – tutkimus muuttosyistä ja asumisvalinnoista. Tutkimuksia 2024: 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_04_02_Tutkimuksia_1.pdf. Viitattu: ##.##.20##.