Hyppää pääsisältöön

Ikärakenne ja sukupuoli

  • Helsingin väestö on muuta Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä.  
  • Naisia on Helsingissä hieman enemmän kuin miehiä.  
  • Vanhimpien ikäluokkien koot kasvavat: esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä kaupunkilaisia on jo yli 30 000 henkeä.   

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 asukasta. Helsingin asukasrakenne on iältään koko Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä, 18–64-vuotiaita, kun alaikäisiä on noin 17 ja eläkeikäisiä on noin 18 prosenttia väestöstä. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on suhteellisesti enemmän 20–44-vuotiaita, kun taas alle 15-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden osuus on muuta maata pienempi.  
 
Kuten koko maassa, Helsingissäkin ikääntyminen näkyy jo selkeästi. 80 vuotta täyttäneitä on Helsingissä yli 30 000 henkeä, ja 95 vuotta täyttäneitäkin on yli 1 200 henkeä. 2000-luvulla eniten ovat kasvaneet 30–44- ja 60–74-vuotiaiden ikäryhmät. Sen sijaan alle 15-vuotiaiden ja 15–29-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut yhtä suurta muutosta.    
 
Vuoden 2023 lopussa Helsingissä oli alle kouluikäisiä 42 912 henkeä, peruskouluikäisiä, 7–15-vuotiaita oli 58 531 henkeä ja toisen asteen koulutuksen ikäisiä, 16–18-vuotiaita 18 432 henkeä. Työikäisiä 19–64-vuotiaita oli 435 986 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden määrä oli 118 639 henkeä.   

Helsingin väestöstä naisia on noin 52 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin ajan myötä hitaasti pienentynyt, sillä 1980-luvun alussa heitä oli väestöstä kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Naisia on miehiä enemmän erityisesti eläkeikäisissä, mutta myös 19–29-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä on pieni miesenemmistö. 

Uusimmat artikkelit

''''
14.2.2024
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti...
''''
10.1.2024
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...
Ihmisiä Kaivupuiston rannalla talvella.
21.12.2023
Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2022–2060 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2022–2037. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkieliselle väestölle. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä...
''''
20.12.2023
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on...
Kollaasi koronasivustoista ja valokuvista.
6.9.2023
Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista...
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta
31.8.2023
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...