Hyppää pääsisältöön

Helsingin ennätyksellinen väestönkasvu perustui vieraskielisen väestön määrän kasvuun

Helsingin väestön määrä kasvoi ennätyksellisen paljon vuonna 2023. Kasvu perustui erityisesti vieraskielisen väestön määrän lisääntymiseen, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä pysyi miltei edellisen vuoden tasolla. Kasvu näkyi lähes kaikissa suurpiireissä, mutta voimakkainta se oli Keskisessä suurpiirissä, jonne valmistui runsaasti uusia asuntoja. Väestönkasvu painottui eniten työikäisten ikäluokkiin.
Kuuluu sarjaan:

Väestönkasvu oli yli 10 000 henkeä

Helsingin väestömäärä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 henkeä. Vuoden 2023 aikana asukasmäärä kasvoi 10 472 hengellä, mikä vastaa 1,6 prosentin vuosikasvua. Kasvu oli ennätyksellisen suurta, sillä edellisen kerran yli 10 000 hengen kasvu on tapahtunut noin 50 vuotta sitten. Vuoden 2022 kasvu oli 5 571 henkeä ja 2000-luvun keskimääräinen kasvu on ollut noin 5 100 henkeä. Sekä määrällinen että suhteellinen muutos on vaihdellut huomattavan paljon viime vuosikymmenten aikana erityisesti muuttoliikkeen vaihteluiden myötä. (Kuvio 1)

Helsingin osuus koko Suomen väestönkasvusta oli hieman yli neljännes. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoossa asukasmäärä kasvoi 8 750 ja Vantaalla 4 624 hengellä. Muista kuutoskaupungeista eniten kasvoi Tampere 6 041 hengellä. Turussa väestön määrä kasvoi 3 963 ja Oulussa 2 785 hengellä. Suurin suhteellinen kasvu oli Espoossa, 2,9 prosenttia, ja pienin Oulussa, 1,3 prosenttia.

Kasvu kohdistui erityisesti työikäisiin

Helsingin väestönkasvu kohdistui erityisesti työikäiseen väestöön. 30–49-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden aikana 6 745 hengellä. Alle kouluikäisten määrä pieneni 275 hengellä. Osaltaan 0–6-vuotiaiden ryhmän koon muutosta selittävät eri kokoiset yksivuotisikäluokat ja erityisesti pieni syntyneiden määrä viime vuosina. Kouluikäisten määrä kasvoi 1 313 lapsella. Vanhimmissa ikäluokissa 65–74-vuotiaiden määrä pieneni 806 hengellä, kun taas 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 2 286 hengellä. Jälkimmäisen ryhmän kasvuun vaikutti se, että 75-vuotiaiksi ”vanheni” poikkeuksellisen suuri yksittäinen ikäluokka, sillä 65–74-vuotiaiden ryhmä vastaavasti pieneni selkeästi. Vieraskielisten, muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien, määrä kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten työikäisissä 20–49-vuotiaiden ryhmissä. Kotimaankielisissä suurin kasvu oli 40–49-vuotiaiden ja 75–84-vuotiaiden ryhmissä. (Kuvio 2.) 

Helsingin väestöstä alle kouluikäisiä oli 6,3 prosenttia, kouluikäisiä 8,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 17,6 prosenttia. Työikäisiä kaupungin väestöstä oli 64,6 prosenttia. Helsingin väestörakenne erottuu koko maan väestörakenteesta eniten työikäisten ja vanhimpien ikäluokkien osalta, sillä koko maassa 65 vuotta täyttäneitä on 33,4 ja työikäisiä 57 prosenttia koko väestöstä. 

Kasvua kaikkiin suurpiireihin lukuun ottamatta Östersundomia

Vuoden 2023 lopussa väestömäärältään suurin suurpiiri oli Eteläinen suurpiiri, jossa asukkaita oli 123 568 henkeä ja pienin Östersundomin suurpiiri, jossa asukkaita oli 1 742 henkeä. Vuoden aikana kasvoivat eniten alueet, joille rakennettiin runsaasti uudisasuntoja. Sekä henkilömääräisesti että suhteellisesti eniten kasvoi Keskisen suurpiirin asukasmäärä. Myös kaikissa muissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta asukkaiden määrä kasvoi. (Kuvio 3)

Kantakaupungin osuus väestönkasvusta oli hieman yli 40 prosenttia. 

Osa-alueista selkeästi eniten asukasmäärä kasvoi Keskiseen suurpiiriin kuuluvalla Pohjois-Pasilan alueella, missä kasvua oli 1 208 henkeä. Yli 500 hengen kasvu oli neljällä osa-alueella: Aurinkolahdessa, Itä-keskuksessa, Jätkäsaaressa ja Veräjämäessä. Uusista asuntotuotannon projektialueista asukasmäärä kasvoi Jätkäsaaressa 550 hengellä, Kalasataman ja Sompasaaren osa-alueilla yhteensä hieman yli 500 hengellä sekä Kruunuvuorenrannan osa-alueella vajaalla 500 hengellä. Toukolan, Myllypuron ja Keski-Vuosaaren osa-alueilla väestön määrä väheni noin 200 asukkaalla. (Kuvio 4.)

Myös alueilla, jotka Helsingin kaupunki on määritellyt ns. kaupunkiuudistusalueiksi, esiintyi väestönkasvua. Näistä alueista väestö lisääntyi Malminkartanossa ja Kannelmäessä yhteensä 400 hengellä, Ylä- ja Ala-Malmilla yhteensä 370 hengellä ja Mellunkylässä 300 hengellä. Meri-Rastilassa asukkaiden määrä pysyi lähes ennallaan.

Kasvu perustui vieraskielisiin

Äidinkieleltään vieraskielisen, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvan väestön määrä ja osuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien selkeästi, mutta muutamien viime vuosien aikana kasvu on ollut ennätyksellisen suurta sekä Helsingissä että koko maassa. Helsingin vuoden 2023 koko väestönkasvu perustui suurimmalta osalta vieraskielisen väestön määrän kasvuun. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 10 194 hengellä, kun suomenkielisten määrä kasvoi samaan aikaan 182 hengellä ja ruotsinkielisten määrä 96 hengellä. Vuoden 2023 lopussa vieraskielisten määrä oli 131 878 henkeä ja osuus väestöstä oli 19,6 prosenttia, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä edeltävää vuotta enemmän. Ruotsinkielisten osuus pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 5,5 prosenttia.

Helsingissä puhuttavien äidinkielten määrä on runsas, sillä rekisteröityjä äidinkieliä on peräti 144. Vieraista kielistä yleisimmät äidinkielet olivat vuoden 2023 lopussa venäjä, somali, arabia, englanti ja viro. Vielä vuotta aikaisemmin vironkieliset olivat vieraskielisistä kolmanneksi suurin ryhmä. Vuoden 2023 aikana eniten kasvoi ukrainankielisten määrä, 1 250 hengellä. Muita paljon kasvaneita kieliryhmiä olivat englanti, somali ja venäjä. Vironkielisten määrä jatkoi useamman vuoden kestänyttä vähenemistään reilulla 250 hengellä. 

Vaikka Helsingissä puhuttujen äidinkielten määrä on huomattavan suuri, keskittyy valtaosa vieraiden kielten puhujista suhteellisen pieneen kielimäärään. Kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen puhujat kattavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista vieraskielisistä, ja toisaalta yli tuhannen hengen ryhmiä on 24 kappaletta.

Laajempia kieliryhmiä tarkasteltaessa suurin muutos viime vuosien aikana on ollut Kaakkois- ja Itä-Aasian kieliryhmän muita voimakkaampi kasvu lähes entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmän kokoiseksi ryhmäksi.

Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa suurpiireissä

Vieraskielisen väestön määrän kasvu näkyi kaikissa suurpiireissä, kun taas kotimaisia kieliä puhuvien määrä kasvoi ainoastaan neljässä suurpiirissä (ks- kuvio 3 edellä). Vieraskielisten määrä kasvoi noin 2 000 hengellä Itäisessä, Koillisessa ja Läntisessä suurpiirissä. Osa-alueista eniten vieraskielisten määrä kasvoi Kontulan ja Kannelmäen alueilla, yli 500 hengellä molemmissa. Pääsääntöisesti vieraskielisten osuus kasvoi eniten niillä alueilla, joilla oli vuotta aikaisemminkin suuri vieraskielisten osuus. Kotimaankielisten määrä kasvoi eniten alueilla, joihin rakennettiin uusia asuntoja. Tällaisia alueita olivat muun muassa Pohjois-Pasila, Veräjämäki ja Kruunuvuorenranta. Yli puolella osa-alueista kotimaankielisten määrä väheni.

Vieraskielisten osuus vaihtelee suurpiireittäin tarkasteltuna Östersundomin 8,2 prosentista Itäisen suurpiirin 31,9 prosenttiin. Yhdeksällä yli 100 hengen osa-alueella vieraskielisten osuus ylitti 40 prosenttia ja viidellä alueella osuus on alle viisi prosenttia (Kuvio 5). Ruotsinkielisten osuus ylitti 15 prosentin rajan yhdeksällä alueella. Toisaalta 14 alueella osuus oli alle kahden prosentin.

Myös ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi

Väestön äidinkielitieto on tärkeä tieto erilaisten palveluiden järjestämisen kannalta, mutta väestöryhmien taustaa kuvaa paremmin henkilön syntymämaa tai vanhempien taustamaat eli ulkomaalaistaustaisuus*. 

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 134 014 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia eli ulkomailla syntyneitä oli 81,6 prosenttia. Heidän määränsä kasvoi noin 9 100 hengellä, kun Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi noin 1 300 hengellä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista on hitaasti vähentynyt, mutta parin viime vuoden aikana ryhmän osuus kasvoi hieman runsaan ulkomaan muuttoliikkeen myötä. 

Helsingin suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä oli vuoden 2023 lopussa eurooppalaistaustaiset, joita oli yhteensä 40 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista. Eurooppalaistaustaisista puolet oli taustaltaan EU-maasta tai muualta pohjois- tai länsieurooppalaista. Aasialaistaustaisten osuus oli noin 35 prosenttia. Maanosittain tarkasteltuna eri ryhmillä on selkeitä eroja ensimmäisen ja toisen sukupolven ryhmien välillä. Kun kaikista ulkomaalaistaustaisista vajaa viidennes on syntynyt Suomessa, on eurooppalaistaustaisilla osuus noin 15 prosenttia ja toisaalta afrikkalaistaustaisilla 35 prosenttia.

Harri Sinkko toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.

Lähteet:

Tilastokeskus, väestöaineistot, 2024.

*Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.