Ikärakenne ja sukupuoli

  • Helsingin väestö on muuta Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä.  
  • Naisia on Helsingissä hieman enemmän kuin miehiä.  
  • Vanhimpien ikäluokkien koot kasvavat: esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä kaupunkilaisia on jo yli 30 000 henkeä.   

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 asukasta. Helsingin asukasrakenne on iältään koko Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä, 18–64-vuotiaita, kun alaikäisiä on noin 17 ja eläkeikäisiä on noin 18 prosenttia väestöstä. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on suhteellisesti enemmän 20–44-vuotiaita, kun taas alle 15-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden osuus on muuta maata pienempi.  
 
Kuten koko maassa, Helsingissäkin ikääntyminen näkyy jo selkeästi. 80 vuotta täyttäneitä on Helsingissä yli 30 000 henkeä, ja 95 vuotta täyttäneitäkin on yli 1 200 henkeä. 2000-luvulla eniten ovat kasvaneet 30–44- ja 60–74-vuotiaiden ikäryhmät. Sen sijaan alle 15-vuotiaiden ja 15–29-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut yhtä suurta muutosta.    
 
Vuoden 2023 lopussa Helsingissä oli alle kouluikäisiä 42 912 henkeä, peruskouluikäisiä, 7–15-vuotiaita oli 58 531 henkeä ja toisen asteen koulutuksen ikäisiä, 16–18-vuotiaita 18 432 henkeä. Työikäisiä 19–64-vuotiaita oli 435 986 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden määrä oli 118 639 henkeä.   

Helsingin väestöstä naisia on noin 52 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin ajan myötä hitaasti pienentynyt, sillä 1980-luvun alussa heitä oli väestöstä kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Naisia on miehiä enemmän erityisesti eläkeikäisissä, mutta myös 19–29-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä on pieni miesenemmistö. 

Uusimmat artikkelit

Suomea verrataan usein Ruotsiin, myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia yhteiskuntia, ja niiden keskinäinen vertailu on sinänsä hyödyllistä. Kansainvälisen muuttoliikkeen tapauksessa Norja ja Tanska ovat kuitenkin Suomelle parempia...
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin...
Syntyvyys pieneni Helsingissä vuoden 2022 aikana selvästi ja koko maan keskiarvoa enemmän. Kuolleisuus sitä vastoin kasvoi, mutta vähemmän kuin koko Suomessa. Samalla luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus pieneni Helsingissä voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti...
Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni...
The Statistical Yearbook of Helsinki provides a varied, statistics-based description of Helsinki and its residents for 2021. In addition, the Yearbook also presents information on the Helsinki metropolitan area, the Helsinki region, Finland, major Nordic cities and the Baltic countries and capitals.