Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2022–2060

Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2022–2060 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2022–2037. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkieliselle väestölle. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä. Julkaisussa kuvataan ennustemenetelmä ja ennusteessa tehdyt oletukset aluetaloudellisesta ja demografisesta kehityksestä. Julkaisu sisältää myös katsauksen Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen viimeaikaisiin piirteisiin sekä analyysiä muuttoliikkeen vaihteluiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi julkaisu sisältää aikaisempien vuosien ennusteiden vertailuja toteutuneeseen väestökehitykseen.

Päätulokset

  • Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 658 457 asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuoden loppuun 2027 mennessä. Vuonna 2040 väkiluku on 786 000 ja vuonna 2060 asukkaita on yli 900 000 henkeä.
  • Helsingin kasvu on yli 8 200 henkeä vuonna 2024 ja sen jälkeen lähes 7 000 henkeä vuodessa, mikä vastaa 2010-luvun keskiarvoa.
  • Alle kouluikäisten määrä vähenee lähivuosina, mutta kääntyy sen jälkeen kasvuun.
  • Peruskouluikäisten määrä pysyy lähes nykyisellä tasolla 2030-luvun puoliväliin saakka, ja lähtee kasvuun vasta sen jälkeen.
  • Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 2030-luvun loppuun mennessä lähes 30 000 hengellä nykyisestä 55 000 hengestä.
  • Lähes kaikissa suurpiireissä väestömäärä kasvaa, selvästi eniten Keskisessä suurpiirissä.
  • Yksittäisistä alueista kasvavat eniten suuret asuntorakentamisen projektialueet, kuten Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta ja muu Laajasalo sekä Vuosaari ja Malmin lentokenttä.
  • Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa 2 700 hengellä 2030-luvun loppuun mennessä, mutta kieliryhmän osuus koko väestöstä pienenee hieman.

Väestömuutokset ennustekaudella

Ennusteen mukaan Helsingin väestön määrä kasvaa 8 200 hengellä vuonna 2024, mutta laskee vuodesta 2025 eteenpäin siten, että kasvu on aluksi hieman alle 7 000 henkeä vuodessa ja ennustekauden lopulla hieman alle 6 000 henkeä vuodessa.

Helsingin tulevien vuosien väestönkasvua selittää pääosin muuttoliike, kun taas luonnollisen väestönkasvun, syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus, osuus jää pienemmäksi. Ennustekauden alussa Helsingin saama muuttovoitto on 7 000 henkeä vuodessa, ja laskee asteittain 5 300 henkeen vuodessa. Suurin osa Helsingin saamasta muuttovoitosta tulee tulevina vuosina ulkomaan muuttoliikkeestä, mutta kaupunki saa muuttovoittoa myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Toisaalta Helsinki menettää väestöä Helsingin seudun muihin kuntiin.

Syntyneiden määrä on ennustekauden alussa 6 500 lasta vuodessa, mutta kasvaa ennustekauden aikana 7 500 lapseen vuodessa. Kuolleiden määrä kasvaa 5 300 kuolleesta noin 7 000 kuolleeseen vuodessa. Luonnollisen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus, pienenee ennustekaudella 1 200 hengestä 500 henkeen vuodessa

Koko Helsingin seudun väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 1,56 miljoonasta asukkaasta kahteen miljoonaan asukkaaseen 2040-luvun lopulla.

Aineistot

Tilastokeskuksen väestöaineistot, erityistilaus (2000-2022). Tilastokeskus.
Helsingin kaupungin väestöennusteet (1995-). Helsinki.

Viittaaminen

Sinkko, H. (2023). Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2022–2060 – Ennuste alueittain 2022–2037. Tilastoja 2023: 8. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_12_21_Tilastoja_8.pdf. Viitattu: ##.##.20##.