Hyppää pääsisältöön

Hedelmällisyys pieneni Helsingissä entisestään vuonna 2023 – kotimaankielisten kokonaishedelmällisyysluku laski alle yhden lapsen

Kokonaishedelmällisyysluku oli Helsingissä 1,04 lasta naista kohti vuonna 2023. Hedelmällisyys pieneni edelleen hieman edellisvuodesta, jolloin se jo oli historiallisen matalalla tasolla. Kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla kokonaishedelmällisyysluku oli 0,99 lasta ja vieraskielisillä 1,30 lasta. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys näyttää Helsingissä asettuvan suomalaistaustaisten ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyyden väliin. Hedelmällisyyden pienenemisen taustalla on useita syitä, jotka liittynevät lastenhankinnan siirtymiseen myöhemmälle iälle, lapsilukutoiveiden pienenemiseen ja mahdollisesti sosioekonomisiin tekijöihin ja taloudellisen epävarmuuden lisääntymiseen.
Kuuluu sarjaan:

Helsingissä syntyi 6 099 lasta vuonna 2023. Syntyvyys oli hieman edellisvuotta pienempää, vaikka jo tuolloin hedelmällisyys oli tilastohistorian matalinta. Kokonaishedelmällisyysluku jäi 1,04 lapseen naista kohti vuonna 2023, kun se edellisvuonna oli 1,06 lasta (Kuvio 1). Myös koko maassa hedelmällisyys pieneni, ja kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 lasta, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso.

Lähes yhtä matalalla tasolla kuin nyt hedelmällisyys on Helsingissä ollut vain vuonna 1973. 1970-luvun alun matalan hedelmällisyyden vuosien jälkeen kokonaishedelmällisyysluku nousi noin 1,5 lapseen 1990-luvun alkuvuosina, jonka jälkeen se laski 2000-luvulle tultaessa. Vuoteen 2010 saakka hedelmällisyys nousi hitaasti, ja viimeaikainen pieneneminen alkoi vuoden 2010 jälkeen. Helsingissä jyrkin muutos tapahtui vuoden 2015 jälkeen, kun koko maassa voimakas pieneneminen alkoi hieman aikaisemmin. Kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä ollut huomattavasti koko Suomea pienempi. Ero oli viime vuonna 0,22 lasta, eli hedelmällisyys oli Helsingissä 17 prosenttia pienempää kuin koko maassa.

Hedelmällisyyden kehityksestä alkuvuonna 2024 ei ole vielä vertailukelpoisia tietoja käytettävissä, mutta suuntaa voi päätellä väestön ennakkotilastoista sekä myönnettyjen äitiysavustusten määristä. Syntyneiden määrässä ei ennakkotietojen mukaan ole kuluvan vuoden aikana tapahtunut kovin suuria muutoksia, mutta syntyneitä ei näyttäisi olevan ainakaan vähempää kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Myös äitiysavustuksia on myönnetty kuluvana vuonna suunnilleen saman verran kuin viime vuoden ensimmäisinä kuukausina. 

Kotimaankielisten kokonaishedelmällisyysluku alle yhden lapsen – myös vieraskielisten hedelmällisyys pienentynyt

Syntyvyyden pieneneminen näkyy Helsingissä niin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä kuin rekisteröidyn äidinkielen osalta vieraskielisillä. Vuonna 2023 kotimaankielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 0,99 lasta. Vieraskielisten vastaava luku vuonna 2023 oli 1,30 lasta, kun vuonna 2000 se oli hieman yli kaksi lasta. Kun kotimaankielisten naisten hedelmällisyys on pienentynyt noin viidenneksen vuosituhannen alusta, on vieraskielisten hedelmällisyys pienentynyt yli kolmanneksen (Kuvio 2).

Hedelmällisyys vaihtelee voimakkaasti kieliryhmien välillä, mutta eniten hedelmällisyys on pienentynyt niissä kieliryhmissä, joissa se vuonna 2000 oli korkeinta. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien hedelmällisyys esimerkiksi pieneni ajanjakson 2000–2014 aikana jopa neljänneksen ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan kieliä puhuvien hedelmällisyys pieneni sekin lähes viidenneksen (Mäki 2015).

Suomeen muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä hedelmällisyyttä on tähän saakka tarkastelu aineistoihin liittyvien puutteiden takia vieraskielisyyden ja kansalaisuuden mukaan. Tuoreet aineistot mahdollistavat kuitenkin hedelmällisyyden tarkastelun myös syntyperän mukaan, jolloin väestö voidaan jakaa suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin, ja jälkimmäinen ryhmä ulkomailla syntyneisiin ja Suomessa syntyneisiin. Suomessa syntynyttä maahanmuuton toista sukupolvea asuu Helsingissä jo niin paljon, että hedelmällisyyttä voidaan melko luotettavasti tarkastella myös maahanmuuton sukupolven mukaan. Laajan eurooppalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys on yleensä pienempää kuin heidän vanhemmillaan ja että hedelmällisyys on tyypillisesti asettunut ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten ja taustaltaan syntyperäisten asukkaiden hedelmällisyyden väliin (Kulu ym. 2015).

Tuoreimpien tietojen mukaan viisivuotisajanjaksolla 2018–2022 suomalaistaustaisten helsinkiläisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,06 lasta ja ulkomaalaistaustaisten 1,50 lasta (Taulukko 1). Verrattuna ajanjaksoon 2010–2014 hedelmällisyys oli pienentynyt molemmissa ryhmissä suhteellisesti saman verran. 

Jälkimmäisellä ajanjaksolla Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset saivat 239 lasta ja kokonaishedelmällisyysluku oli 1,27 lasta. Vastaavalla tavalla kuin monessa Euroopan maassa, toisen polven helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys näyttää asettuvan suomalaistaustaisten helsinkiläisten ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyyden väliin. 

Hedelmällisyyden pienenemisen taustalla on useita syitä

Aiemmin julkaistussa artikkelissa on pohdittu syntyvyyden pienenemiseen vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta etenkin Helsingin näkökulmasta (Mäki 2019). Hedelmällisyyden pienenemisen taustalla on useita syitä. Ensinnäkin lastenhankinta on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin kaikkien toivottujen raskauksien toteutuminen voi vaikeutua, minkä lisäksi kolmansien lasten hankinta pidemmällä aikavälillä on vähentynyt.

Toisekseen suomalaisten lapsilukutoiveet ovat olleet pienenemässä ja vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt selvästi, etenkin miesten, kaupungissa asuvien ja pienituloisten keskuudessa. Keskustelua on tosin käyty siitä, onko kyse voimakkaasta ihanteelliseen elämään liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta vai pikemminkin ulkoisten puitteiden sanelemista ehdoista ja olosuhteisiin sopeutumisesta. (Miettinen 2015.)

Kolmanneksi pienentyneen hedelmällisyyden taustalla voivat vaikuttaa sosioekonomiset tekijät ja taloudellinen epävarmuus. Yksilötason rekisteritutkimusten mukaan työttömyys – erityisesti pitkittynyt työttömyys – ja pienituloisuus näyttäisivät olevan yhteydessä ensimmäisen lapsen hankinnan lykkäämiseen vielä senkin jälkeen, kun lukuisten muiden selittävien ja väliin tulevien tekijöiden vaikutus on otettu huomioon. Myös työsuhteen määräaikaisuus naisilla vähentää lapsen hankkimisen todennäköisyyttä. Pienin todennäköisyys lasten hankintaan on kuitenkin niillä pariskunnilla, joista molemmat olivat työvoiman ulkopuolella (Miettinen ja Jalovaara 2018, Jalovaara & Miettinen 2013, Sutela 2013.)

Selitystä hedelmällisyyden pienenemiseen on haettava hedelmällisyyskäyttäytymisen muutoksesta nuoremmissa ikäluokissa. Lapsilukutoiveet ovat pienentyneet ja erityisesti lapsettomuutta ihanteenaan pitävien osuus on kasvanut. Lapsettomien osuus on Helsingissä muuta maata suurempi, ja erityisen huomattava hedelmällisyyden pieneneminen on tapahtunut alle 30-vuotiailla kotimaankielisillä helsinkiläisillä.

Elämänvalintojen yksilöllistymisen merkityksen korostumiseen voi kuitenkin olla poliittisin keinoin vaikea vastata, minkä lisäksi mahdollisia vaikuttamisyrityksiä voidaan pitää monin tavoin arveluttavina. Toisaalta tämän hetken matalaa hedelmällisyyden tasoa ei voi pitää lopullisena, ja hedelmällisyydessä on aiemminkin tapahtunut isoja muutoksia. Helsingin nuori ikärakenne on toistaiseksi pitänyt luonnollisen väestönkasvun eli syntyneiden ja kuolleiden erotuksen positiivisena. Niin ikään muuttoliike ulkomailta pitää tällä hetkellä Helsingin väkiluvun kasvun melko nopeana, ja vieraskielisten hieman korkeampi hedelmällisyys osaltaan kompensoi kantaväestön kieliä puhuvien erittäin matalaa hedelmällisyyttä.

VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.

Kirjallisuus:

Jalovaara M & Miettinen A (2013): Does his paycheck also matter? The socioeconomic resources of co-residential partners and entry into parenthood in Finland. Demographic Research 28, 881-916.

Kulu H, Hannemann T, Pailhé A, Neel K, Rahnu L, Puur A, Krapf S, González-Ferrer A, Castro-Martin T, Kraus E, Bernardi L, Guarin A, Andersson G & Persson L (2015): A comparative study on fertility among the descendants of immigrants in Europe. Families and Societes. Working Paper Series 40.

Miettinen A (2015): Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Väestöliitto: Perhebarometri 2015.

Miettinen A & Jalovaara M (2018): Unemployment delays parenthood but not for all. Life stage and educational differences in the effects of employment uncertainty on first births. Turku Center for Welfare Research Working Papers on Social and Economic Issues 9/2018

Mäki N (2015): Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla. Helsingin kaupunki Tietokeskus. Työpapereita 2015:5.

Mäki N (2019): Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti. Kvartti 26.6.2019 https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/hedelmallisyys-helsingissa-ennatysalhaisella-tasolla-nuorten-ikaryhmien-hedelmallisyys-…

Sutela H (2013): Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa 1984–2008. Tilastokeskus, Tutkimuksia 259.