Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
12 sivua
Työttömyysasteessa on Helsingin alueiden välillä suuria eroja, jotka ovat säilyneet pitkään ja osin myös kasvaneet. Eroja selittävät erityisesti alueiden asuntokannan rakenne sekä väestön sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Työttömyys on kasvanut viimeisinä vuosina ja se näkyy myös alueilla epätasaisena kehityksenä.
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset iskivät erityisesti matkailuun, ravintolatoimintaan ja kulttuuriin kytköksissä oleviin toimialoihin.
Etätyötä tekevien osuus on kasvanut Suomessa pitkään, ja koronapandemian vaikutukset ovat vauhdittaneet kasvua entisestään.
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan.
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin.
Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti.
Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön.