Johdanto
Suomeen kohdistunut maahanmuutto on 35 viime vuoden aikana moninaistanut suuresti pääkaupunkiseudun väestörakenteita. Työikäisistä (20–64-vuotiaat) helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2023 lopussa jo useampi kuin joka viides, 22 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla ulkomaalaistaustaisten väestöosuudet työikäisestä ikäluokasta olivat vielä suurempia, Espoossa 27 prosenttia ja Vantaalla 31 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat – tai ainoa tiedossa oleva vanhempi – ovat syntyneet ulkomailla. He voivat siis olla joko ulkomailla syntyneitä (maahanmuuttajia) tai Suomessa syntyneitä (maahanmuuton toinen sukupolvi). Laajempi maahanmuutto Suomeen on varsin tuore ilmiö, ja työikäisistä ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vain viitisen prosenttia on syntynyt Suomessa.
Suomessa kunnat ovat perinteisesti suuria työllistäjiä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistus vähensi merkittävästi kuntien tehtäviä ja siirsi suuren osan niiden henkilöstöstä uusille hyvinvointialueille. Helsinki vastaa yhä alueellaan myös näistä sotepe-palveluista. Myös muualla Suomessa kunnat ja kaupungit ovat yhä etenkin kasvatukseen ja koulutukseen liittyvien tehtävien ansiosta alueellaan merkittäviä työnantajia.
Ulkomaalaistaustaisia kunnan henkilöstössä ei ole juuri tutkittu. Joitain tietoja on kuitenkin saatavilla työllisten jakautumisesta eri työnantajasektoreille. Näistä Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että vuoden 2023 lopussa ulkomaalaistaustaisista työllisistä helsinkiläisistä 21 prosenttia työskenteli joko valtiolla (6 %) tai paikallishallinnossa (ml. kuntayhtymät ja liikelaitokset, 15 %). Osuudet ovat alempia kuin suomalaistaustaisilla työllisillä, joista joka kymmenes helsinkiläinen työllinen oli töissä valtiolla ja 18 prosenttia paikallishallinnossa.
Tarkastelen tässä artikkelissa ulkomaalaistaustaisen väestön määrää ja osuutta kaupungin henkilöstöstä Helsingissä. Hyödynnän Tilastokeskuksesta tilattua aineistoa, joka mahdollistaa henkilöstön rakenteen tarkan analyysin vuosina 2010–2023.
Tämä tieto on tärkeä sekä maahanmuuttajien kotoutumisen että ulkomaalaistaustaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannan vuoksi. Missä määrin kunnat työllistävät ulkomaalaistaustaisia ja kuinka hyvin tämä kehitys vastaa ulkomaalaisten väestöosuutta ja sen muutosta? Painottuuko ulkomaalaistaustainen henkilöstö suomalaistaustaisten tavoin samoille toimialoille ja sijoittuuko se samoihin tehtäväluokkiin? Asialla on merkitystä myös kaupungin henkilöstökehittämiselle: miten moninaisuus henkilöstössä ilmenee ja minkälaisia toimia se kunnalta edellyttää?
Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin Helsingin kaupungin osalta. Vastaavat tiedot ovat olemassa myös Espoon ja Vantaan kaupungeista, mutta sotepe-uudistusten tuottamien muutosten vuoksi nämä kaupungit eivät ole Helsingin kanssa vertailukelpoisia. Espoossa ja Vantaalla kaupunkien palveluksessa olevien ulkomaalaistaustaisten määrät ovat myös siinä määrin pienempiä kuin Helsingissä, että ulkomaalaistaustaista henkilöstöä ei ole mielekästä analysoida samalla tarkkuudella kuin mikä Helsingin tapauksessa on jo mahdollista.
Syntyperätieto on äidinkielitietoa parempaa
Helsingissä, kuten Suomessa ylipäätään, maahanmuuton ilmenemistä kuntien henkilöstössä on tarkasteltu tähän asti pääasiassa tilastoidun äidinkielen perusteella. Näin on voitu erottaa kunnan suomen-, ruotsin- tai saamenkielisestä eli kotimaankielisestä henkilöstöstä muut eli vieraskieliset työntekijät.
Kieliperusteinen tilastointi on kuitenkin monella tapa ongelmallinen (Saukkonen 2018). Se ei esimerkiksi vieraskielisten osalta kerro mitään siitä, mikä on heidän osaamistasonsa suomen tai ruotsin kielessä. Suomalainen kielitilasto sallii ainoastaan yhden äidinkielen ilmoittamisen, ja väestöstä suuri määrä on kuitenkin nykyään kaksi- tai jopa monikielisiä.
Kieliperusteinen tilastointi ei myöskään erottele toisistaan ulkomailla syntyneitä ja Suomessa syntyneitä, vaikka varsinaisten maahanmuuttajien ja maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on erilainen. Jälkimmäiset ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneinä tältä osin samalla viivalla suomalaistaustaisten kanssa. 1
Helsingin, Espoon ja Vantaan Tilastokeskukselta tilaama rekisteripohjainen aineisto tarjoaa uuden, luotettavamman ja kokonaisvaltaisemman näkymän kaupunkien henkilöstöön. Siihen sisältyvät näiden kaupunkien ja niiden omistamien liikelaitosten palveluksessa olevat henkilöt vuosilta 2010–2023.
Lähtökohtana on henkilöstön jaottelu syntyperän mukaisesti suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Ulkomaalaistaustaisista voidaan lisäksi erotella ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet. Tiedossa oli myös ulkomailla syntyneiden osalta taustamaatieto ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten osalta rekisteröity äidinkieli.
Lisäksi tämä aineisto antaa mahdollisuuden katsoa, mille Tilastokeskuksen luokituksen 2 mukaisille toimialoille erilaisista taustoista tulevat henkilöstöön kuuluvat sijoittuvat. Sen avulla voidaan myös tarkastella, missä ammattiryhmissä 3 he kaupungeilla työskentelevät.
Ulkomaalaistaustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä kasvaa
Helsingin kaupungilla oli vuoden 2023 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes neljäkymmentätuhatta (39 758) työntekijää. Henkilöstön määrä oli pysynyt kutakuinkin ennallaan vuosina 2010–2023. Kaupungin henkilöstöstä neljä viidesosaa (79 %) oli vuonna 2023 naisia. Yli puolet (55 %) heistä työskenteli Tilastokeskuksen luokittelun mukaan terveys- ja sosiaalipalveluissa, johon tässä luokittelussa sisältyy lasten päivähoitotoiminta. Koulutuksen osuus oli 21 prosenttia ja julkisen hallinnon osuus yksitoista prosenttia. 4
Vuoden 2023 lopussa Helsingin kaupungin palveluksessa oli lähes kuusituhatta (5 868) ulkomaalaistaustaista henkilöä, joten heidän osuutensa koko henkilöstöstä oli viisitoista prosenttia. Henkilöstöraportin mukaan vieraskielisten osuus oli yhdeksän prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukainen ulkomaalaistaustaisten osuus henkilöstöstä oli siten selvästi lähempänä heidän osuuttaan koko työikäisestä väestöstä, joka oli 22 prosenttia vuonna 2023. Tämä ero henkilöstöraportin tietojen ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtunee osin siitä, että joka toiselta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla toimivalta (49,7 %) puuttui henkilöstöhallintojärjestelmä Sarastiassa äidinkielitieto (Helsingin kaupunki 2024, 52).
Sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön määrä että sen osuus kaupungin koko henkilöstöstä ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2010, ja kasvu on ollut erityisen voimakasta vuodesta 2017 lähtien. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut samaan tahtiin miehillä ja naisilla, joskin naisten osalta kasvu on etenkin vuodesta 2017 lähtien ollut voimakkaampaa (kuvio 1).
Kaupungin ulkomaalaistaustainen henkilöstö on moninaista
Helsingin kaupungin ulkomaalaistaustainen henkilöstö on taustoiltaan hyvin moninaista. Tilastokeskuksen taustamaaluokituksella 5 tarkasteltuna heistä vajaalla viidenneksellä oli vuoden 2023 lopussa taustamaana Venäjä tai jokin entisen Neuvostoliiton maa (pl. Baltia) (18 %) tai jokin Aasian maa (pl. Lähi-itä) (22 %). Somalialaistaustaisia oli kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä viisitoista prosenttia ja virolaistaustaisia kymmenen prosenttia. Niitä, joilla taustamaana oli jokin muu Afrikan maa kuin Somalia tai jokin Pohjois-Afrikan valtio, oli noin kaksitoista prosenttia.
Kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä neljällä prosentilla rekisteröity äidinkieli oli suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisestä henkilöstöstä lähes joka viidennellä (19 %) äidinkielenä oli joko venäjä tai jokin muu entisen Neuvostoliiton kieli (pl. Baltian kielet), ja suuria kieliryhmiä olivat myös somalin kieltä, jotain Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan kieltä tai jotain muun Aasian kieltä äidinkielenään puhuvat. 6
Somalinkielisten työntekijöiden osuus kaupungin ulkomaalaistaustaisesta vieraskielisestä henkilöstöstä (16 %) oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa koko vastaavasta työikäisestä väestöstä (8 %). Sen sijaan Länsi-Euroopan kieliä puhuvien osuus kyseisestä väestöryhmästä Helsingissä (19 %) oli paljon suurempi kuin kaupungin ulkomaalaistaustaisesta vieraskielisestä henkilöstöstä (10 %). Niistä, joilla äidinkieli oli jokin Länsi-Euroopan kieli, useammalla kuin joka kolmannella (34 %) taustamaa oli jokin Afrikan valtio.
Sukupuolen mukaan tarkasteltuna Helsingin ulkomaalaistaustaisen henkilöstön kielirakenteessa on suuria eroja. Naispuolisista työntekijöistä reilu viidennes (22 %) kuului kieliryhmään venäjänkieliset ym .7 Lähes viidennes naisista (18 %) puhui äidinkielenään jotain muuta Aasian kieltä kuin Lähi-idän kieliä. Ulkomaalaistaustaisen vieraskielisen miespuolisen henkilöstön joukossa lähes joka neljännellä (23 %) rekisteröity äidinkieli oli jokin Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan kieli. (Kuvio 2.)
Laajemman maahanmuuton historia on Suomessa melko lyhyt, noin 35 vuotta. Tästä syystä aikuisikään ehtineitä Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia on yhä melko vähän. Heidän osuutensa kaupungin työikäisestä ulkomaalaistaustaisesta väestöstä oli vuonna 2023 viisi prosenttia. Kaupungin koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä heidän osuutensa oli kuitenkin suurempi, miesten osalta yhdeksän ja naisten osalta kahdeksan prosenttia.
Kaupungin somalinkielisestä henkilöstöstä jopa neljäsosa (25 %) oli syntynyt Suomessa. Muissa kieliryhmissä maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien osuus oli paljon pienempi. Venäjänkielisistä ym. Suomessa syntyneitä oli kolme prosenttia ja vironkielisistä vain kaksi prosenttia. Kaupungin Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä jopa 55 prosenttia oli rekisteröidyn äidinkielen osalta somalinkielisiä. 8
Ulkomaalaistaustaiset sijoittuvat eri tavoin toimialoille ja ammattiryhmiin
Kaupungin suomalaistaustaisen henkilöstön tavoin ulkomaalaistaustaiset sijoittuvat ennen muuta suurille toimialoille. Ulkomaalaistaustaisista 55 prosenttia työskenteli vuoden 2023 lopussa terveys- ja sosiaalipalveluissa ml. päivähoito), koulutuksen toimialalla 21 prosenttia ja julkisessa hallinnossa 9 11 prosenttia. Suomalaistaustaisten osalta vastaavat prosenttiosuudet olivat 51, 22 ja 12 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisten osuus toimialan henkilöstöstä oli selvästi suurin Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, 20 prosenttia. Koulutuksen toimialalla osuus oli selvästi pienempi, yhdeksän prosenttia. Koska Tilastokeskuksen luokittelussa päivähoitotoiminta kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, lastentarhanopettajat sijoittuvat siis tässä tilastoinnissa eri toimialalle kuin kaupungin toimialarakenteessa. Osuus oli suuri myös eräissä pienemmissä toimialaluokissa, etenkin majoitus- ja ravitsemustoimialalla. Tämä tarkoittanee suurelta osin Palvelukeskus Helsinki -liikelaitoksen palveluksessa olevia henkilöitä.
Ammattiryhmäkohtainen tarkastelu paljastaa, että suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset eivät sijoitu samalla tavalla kaupungin tehtävähierarkiassa (kuvio 3). Johtajista ulkomaalaistaustaisia oli vain yksi prosentti. Erityisasiantuntijoista 10 ulkomaalaistaustaisten osuus oli kuusi prosenttia ja asiantuntijoista 11 yksitoista prosenttia. Osuus oli selvästi suurin työntekijöiden ammattiryhmässä, 26 prosenttia. Heidän osuutensa kaupungin työntekijätason henkilöstöstä oli siis suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten osuus koko työikäisestä väestöstä (22 %).
Ulkomaalaistaustaisten painottuminen ammatillisen hierarkian alemmille portaille on todettu myös useissa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimuksissa (ks. esim. Olakivi 2018). Monien Suomessa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten on myös todettu työskentelevän niin sanotusti ylikoulutettuna eli he selviäisivät myös vaativammista tehtävistä kuin missä ovat töissä (ks. esim. Larja & Luukko 2018; Martelin, Nieminen, Väänänen & Toivanen 2020). Ulkomaalaistaustaisten palkkojen on myös havaittu olevan pääsääntöisesti pienempiä kuin suomalaistaustaisilla. (Jokimäki & Arvonen 2024.) (Ks. ulkomaalaistaustaisten työllistymisestä pääkaupunkiseudulla Saukkonen 2024; Saukkonen ja Tanska 2024, 28–46.)
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna jopa 51 % prosenttia kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä oli Tilastokeskuksen aineiston mukaan hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöitä. Yksitoista prosenttia heistä oli terveydenhuollon asiantuntijoita ja niin ikään yksitoista prosenttia opettajia tai muita opetusalan erityisasiantuntijoita. Suomalaistaustaisista useampi kuin joka neljäs (27 %) oli opettajia ja muita opetusalan erityisasiantuntijoita ja joka viides (20 %) hoivapalveluiden ja terveyden työntekijöitä.
Ulkomaalaistaustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä oli hyvin suuri siivoojien ja vastaavien ammattiryhmässä sekä avustavien keittiö- ja ruokatyöntekijöiden ammattiryhmässä, 55 ja 45 prosenttia. Nämä ammattiryhmät ovat kuitenkin pieniä. Suurista ammattiryhmistä osuus oli suurin hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöissä, lähes kolmannes (31 %). Terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä osuus oli 17 prosenttia (N=220) ja asiantuntijoista 16 prosenttia (N=651).
Henkilöstön ammattiasemissa on etnistä hierarkiaa
Kaupungin ulkomaalaistaustaisen henkilöstön ammattiasemissa oli vuonna 2023 lisäksi eriytyneitä rakenteita, jotka kertovat jonkinlaisesta etnisestä hierarkiasta 12 (kuvio 4). Ulkomaalaistaustaisten johtajien ja erityisasiantuntijoiden ryhmässä reilusti yli puolet (61 %) puhui äidinkielenään viroa, venäjää tai jotain muuta eurooppalaista kieltä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että vaikka eurooppalaisia kieliä puhuvistakin selvästi eniten (59 %) kuuluttiin työntekijätason ammattiryhmään, heistä vajaa neljännes (23 %) oli johtajan tai erityisasiantuntijan asemassa.
Ulkomaalaistaustaisista johtajista tai erityisasiantuntijoista somalinkielisiä oli 13 prosenttia ja asiantuntijoista 10 prosenttia, mutta työntekijätason henkilöstöstä lähes viidennes (18 %). Kaupungin somalinkielisestä henkilökunnasta noin kolme neljäsosaa (76 %) kuului työntekijätason henkilökuntaan. Suhdeluvut olivat samansuuntaisia myös niillä, jotka puhuivat jotain Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieltä. Asiantuntijoista viidenneksellä rekisteröity äidinkieli oli jokin muu Aasian kieli kuin jokin Lähi-idän kielistä, mikä saattaa olla osin seurausta viime vuosien kansainvälisestä rekrytoinnista esimerkiksi Filippiineiltä. 13
Yhteenveto
Suomeen suuntautunut maahanmuutto on moninaistanut myös Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä. Vuoden 2023 lopussa jo useampi kuin joka seitsemäs kaupungin tai sen liikelaitoksen työntekijä oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten osuus henkilöstöstä on lähestynyt heidän osuuttaan kaupungin koko työikäisestä väestöstä, mutta näiden välillä oli yhä melko suuri ero (15 % vs. 22 %).
Kaupungin ulkomaalaistaustainen henkilöstö on moninaista niin taustamaan kuin rekisteröidyn äidinkielen mukaan. Lähes joka kymmenes heistä oli syntynyt Suomessa. Somalialaistaustaiset Helsingin kaupungin palveluksessa olivat väestöosuuttaan selvästi suurempi ryhmä, ja heistä noin joka neljäs oli syntynyt Suomessa.
Kun tarkastellaan ulkomaalaisten osuutta henkilöstöstä Tilastokeskuksen luokituksen mukaisilla toimialoilla, osuus oli suurin, 20 prosenttia, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulutuksen toimialalla osuus oli selvästi alempi, yhdeksän prosenttia. Koulutuksen toimiala koostuu tässä hyvin vahvasti opettajista ja muista opetusalan erityisasiantuntijoista, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala on ammattirakenteeltaan paljon moninaisempi. Terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden, asiantuntijoiden ja työntekijöiden lisäksi siihen sisältyy myös monia opetusalan erityisasiantuntijoita (ml. lastentarhanopettajat) sekä sosiaalialan erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita.
Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustainen henkilöstö painottuu vahvemmin työntekijätason tehtäviin. Kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä yli puolet (55 %) työskenteli hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijätason tehtävissä. Tässä ammattiryhmässä lähes joka kolmas (31 %) oli vuonna 2023 ulkomaalaistaustainen. Erityisasiantuntijoistakin kuusi prosenttia oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisia.
Ulkomaalaistaustaisista vieraskielisistä johtajista ja erityisasiantuntijoista yli 60 prosenttia puhui äidinkielenään jotain eurooppalaista kieltä. Sen sijaan työntekijätasolla suuri osa oli joko somalinkielisiä tai jotain Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan kieltä puhuvia. Tämä on merkki jonkinlaisesta etnisestä hierarkiasta myös Helsingin henkilöstörakenteessa, ja sen taustatekijöitä kannattaa selvittää.
Kaikkineen on tärkeä seurata henkilöstön rakenteen kehittymistä suhteessa kaupungin väestörakenteen kehitykseen. Jatkossa olisi hyvä tarkastella myös kaupungille töihin hakeneiden taustoja sekä rekrytoitujen taustoja suhteessa hakijoiden taustoihin. Ulkomaalaistaustaisille suunnattujen kyselytutkimusten avulla voitaisiin saada tietoa siitä, kuinka kiinnostavana työnantajana kunta heille näyttäytyy. Myös kaupungin henkilökuntaan kuuluvien erilaisia urapolkuja olisi hyvä analysoida heidän syntyperänsä ja taustamaansa tai äidinkielensä mukaan.
Pasi Saukkonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Alaviitteet:
- He voivat toki Suomeen muuttaneiden tavoin joutua etnisen syrjinnän kohteeksi (ks. esim. Ahmad 2025; Saukkonen & Tanska 2024 47–60; Renvik & Saukkonen 2024).
- Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa on 21 pääluokkaa, joista kunnan kannalta tärkeimmät ovat: ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taiteet, viihde ja virkistys.
- Tilastokeskuksen ammattiluokituksen 2-numerotason luokitus sisältää 43 ammattiryhmänimikettä.
- Kaupungin henkilöstöraportin (Helsingin kaupunki 2024) mukaan henkilöstöä oli 37 559 vuonna 2023. Sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskenteli 40 prosenttia henkilöstöstä. Keskushallinnossa työskenteli 11 prosenttia, kaupunkiympäristön toimialalla viisi prosenttia ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla niin ikään viisi prosenttia. Tilastokeskuksen luokittelussa ammattiryhmään ”opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat” kuuluvista noin joka neljäs (26 %) sijoittui terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalle. Tämä johtunee lasten päivähoitotoiminnan ja siten myös kyseiseen ammattiryhmään kuuluvien lastentarhanopettajien sisältymisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle.
- Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio.
- Ks. kielten ryhmittelystä Helsingin kaupunginkanslia ym. 2025.
- Käytän jatkossa tätä ilmaisua kieliryhmästä ”venäjä tai jokin muu entisen Neuvostoliiton kieli (pl. Baltian kielet”.
- Helsingin väestön Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista somalialaistaustaisten osuus on myös suuri, 25 prosenttia vuonna 2023. On syytä huomioida, että somalialaisia saapui Suomeen enemmän jo 1990-luvun alussa ja että tässä ryhmässä avioituminen oman etnisen ryhmän sisällä (endogamia) on hyvin yleistä. Virolais- ja venäläistaustaisista monet ovat avioituneet suomalaistaustaisen henkilön kanssa, eivätkä heidän lapsensa siten ole tilastollisessa mielessä ulkomaalaistaustaisia.
- Tilastokeskuksen toimialaluokittelussa tähän toimialaluokkaan kuuluvat myös maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus, joka sisältää Kansaneläkelaitoksen toiminnan.
- Erityisasiantuntijoista selvästi suurin ryhmä olivat Helsingin kaupungilla vuonna 2023 opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat (60 %). Luokka koostuu myös muun muassa lainopillisista sekä sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijoista, liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijoista sekä terveydenhuollon erityisasiantuntijoista.
- Asiantuntijatason henkilöstöstä Helsingin kaupungilla vuonna 2023 lähes puolet oli terveydenhuollon asiantuntijoita. Toinen suuri ammattiryhmä olivat lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat.
- Ks. etnisestä hierarkiasta esim. Ahmad 2025, 10–13.
- Tässä tutkimuksessa hyödynnettyä syntyperäluokittelua käytettiin kahdessa kulttuuripolitiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessa, joista toisessa olivat kohteena ruotsalaisten ja toisessa pohjoismaisten julkisrahoitteisten kulttuurilaitosten henkilöstöt (Myndigheten för Kulturanalys 2015; Kulturanalys Norden 2017). Johtavissa asemissa olevien ulkomaalaistaustaisten määrä oli näiden tutkimusten mukaan kasvanut, mutta osuus johtajista oli parantunut vain vähän tai joissain tapauksissa jopa pienentynyt. Etnisestä hierarkiasta kertoo se, että aasialais-, afrikkalais- ja latinalaisamerikkalaistaustaisten ulkomaalaistaustaisten osuus kulttuurilaitosten henkilökunnasta oli selvästi pienempi kuin heidän osuutensa koko samanikäisestä väestöstä. Aasialais- ja afrikkalaistaustaiset olivat myös muita ryhmiä harvemmin johtavissa asemissa.
Lähteet
Ahmad, A. (2025). A Comparative Analysis of the Reception of Immigrants into Finnish Working Life in 2016 and 2024. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 6. Helsinki: Ministry of Economic Affairs and Employment. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/86041fcf-c2c4-4600-98f3-4102db5816f8/content(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut, Espoon kaupungin Tutkimus ja tilastot, Vantaan kaupungin Strategia- ja tutkimusyksikkö & Uudenmaan liitto (2023). Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040. Tilastoja 5. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. https://kaupunkitieto.hel.fi/sites/default/files/23_08_31_Tilastoja_5_1.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki (2024). Henkilöstöraportti 2023. Helsinki: Helsingin kaupunki. https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2024/helsingin_kaupungin_henkilostoraportti_2023_WEB_2024-04-18.pdf
Jokimäki, H. & Arvonen, H. (2024). Ulkomaalaistaustaisten palkat pienempiä kuin suomalaistaustaisten – paitsi johtajilla ja erityisasiantuntijoilla. Tieto&trendit. Helsinki: Tilastokeskus. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Ulkomaalaistaustaisten-palkat-pienempiae-kuin-suomalaistaustaisten-paitsi-johtajilla-ja-erityisasiantuntijoilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kulturanalys Norden (2017). Kultur med olika bakgrund. Utländsk bakgrund bland anställda på statligt finansierade kulturinstitutioner i Norden. Stockholm: Kulturanalys Norden. https://kulturanalys.se/wp-content/uploads/2020/09/Kultur-med-olika-bakgrund_webb.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Larja, L. & Luukko, J. (2018). Koulutuksen ja työn vastaavuus. Teoksessa Toivanen, M., Väänänen, A., Kurki, A-L., Bergbom, B. & Airila, A. (toim.): Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos, 23–45. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/57dd6b53-4718-4943-978b-326f85ce08b8/content(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Martelin, T., Nieminen, T., Väänänen, A. & Toivanen, M. (2020). Työ ja työllistymisen esteet. Teoksessa Kuusio, H., Seppänen, A., Jokela, S., Somersalo, L. & Lilja, E. (toim.). Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. THL Raportti 1. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49–61.
Myndigheten för kulturanalys (2015). Kultur av vem? En undersökning av mångfald i den svenska kultursektorn. Rapport 2015:2. Stockholm: Myndigheten för kulturanalys. https://kulturanalys.se/wp-content/uploads/2020/09/Kultur-av-vem_digital_20150624.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Olakivi, A. (2018). The relational construction of occupational agency: Performing professional and enterprising selves in diversifying care work. Publications of the Faculty of Social Sciences 68. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/c15d6a57-980d-42cd-956b-6f0b04e34a58/content(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Renvik, T. A. & Saukkonen, P. (2024). Etnisen syrjinnän seuranta edellyttää monipuolista tietoa. Blogi. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitieto. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/etnisen-syrjinnan-seuranta-edellyttaa-monipuolista-tietoa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Saukkonen, P. (2019). Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Kvartti. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitieto. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vieraskielinen-vaesto-kieliperusteisen-tilastoinnin-ongelmia-ja-ratkaisuvaihtoehtoja(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Saukkonen, P. (2024). Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022. Tutkimuksia 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitieto.https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_12_18_Tutkimuksia_4.pdf
Saukkonen, P. & T. Tanska (2024). Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa. Tutkimuksia 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitieto. https://kaupunkitieto.hel.fi/sites/default/files/24_06_11_Tutkimuksia_2.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Sutela, Hanna (2024). Millaisia töitä ulkomaalaistaustaiset tekevät? IT-ala noussut yhdeksi keskeisistä työllistäjistä. Tieto&trendit. Helsinki:Tilastokeskus. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/millaisia-toita-ulkomaalaistaustaiset-tekevat-it-ala-noussut-yhdeksi-keskeisista-tyollistajista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)