Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
17 sivua
Turvallisuustutkimuksen avoimissa vastauksissa kaupunkilaiset kertovat turvattomuudestaan liikenteessä, näkyvästä päihteiden käytöstä sekä nuorten ongelmista. Ratkaisuiksi he esittävät sekä poliisin valvontaa että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamista.
Helsingin väestö kasvaa, mutta tämä kehitys nojaa vahvasti Suomeen muuttaneeseen väestöön ja sen kasvuun. Maahanmuutto on kasvattanut ulkomaalaistaustaista väestöä ja sen osuutta koko väestöstä. Maahan- ja maastamuuton ja Suomeen muuttaneiden kotimaisen liikkuvuuden seurauksena Helsingin väestö on yhä dynaamisempaa, suuri osa siitä ”kelluu”. Ulkomaalaistaustainen väestö on myös entistä monimuotoisempaa, ja moni heistä on syntynyt Suomessa. Tämä kehitys jatkunee tulevaisuudessa, ja siten liikkuvuus ja moninaisuus määrittävät Helsinkiä kaupunkina entistä enemmän.
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2025–2045 kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Julkaisussa esitetään Uudenmaan vieraskielisen väestön ennuste kuudelle alueelle sekä kahdeksan kieliryhmän osalta. Lisäksi raportissa kuvataan käytetty ennustemenetelmä ja keskeiset oletukset, joihin ennuste perustuu.
Yleisimpiä kansantauteja esiintyy Helsingissä selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Niitä sairastetaan Helsingissä lisäksi vähemmän kuin aiempina vuosina. Muutoksen taustalla on etenkin verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin väheneminen. Tämä näkyy myös siinä, että kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt. Sairastavuudessa on kuitenkin huomattavat alue-erot Helsingin sisällä. Erot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että eri alueilla asuu sairastavuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen erilaisia asukkaita.
Helsingin ammatillisten oppilaitosten opiskelijajoukko on moninaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti iän ja kielitaustan mukaan. Ammatillista perustutkintoa suorittavat yhä useammin aikuiset opiskelijat, joilla on erilaisia koulutuspolkuja. Samalla vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut selvästi. Myös tutkintokoulutukseen valmentava koulutus kytkeytyy Helsingissä vahvasti ammatillisiin oppilaitoksiin ja kokoaa yhteen sekä oppivelvollisuusikäisiä nuoria että aikuisia suomen kielentaitoaan kehittäviä opiskelijoita.
Maahanmuutto on muuttanut lyhyessä ajassa suuresti pääkaupunkiseudun ja sen kaupunkien väestörakenteita. Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet, mutta tämä väestöryhmä on samalla entistä moninaisempi. Kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden kasvun seurauksena väestö on myös entistä ”kelluvampaa”: ihmisiä tulee ja menee. Moninaisuuden ja liikkuvuuden kasvulla on suuri merkitys kaupunkien ja koko seudun kehityksen kannalta.
Resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista varten Helsingin kaupunki tarvitsee tietoa puistojensa todellisesta käytöstä ja käyttäjien toiveista. Tutkimushanke Helsingin yliopiston Digital Geography Labin kanssa sekä sen pohjalta laadittu raportti pyrkivät valaisemaan asiaa. Tässä artikkelissa tiivistetään raportin keskeisimmät tulokset.