Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 korostetaan riittävän lähiopetuksen, opiskelun tuen ja yleissivistävien opintojen turvaamista ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville oppivelvollisille. Tavoitteen toteuttamisen kannalta on keskeistä ymmärtää, minkälainen on ammatillisiin oppilaitoksiin kiinnittyvä opiskelijajoukko Helsingissä. Ajantasainen tieto opiskelijoiden ikä- ja kielirakenteesta sekä koulutuspoluista tukee opetuksen, opiskelun tuen ja palveluiden kohdentamista eri opiskelijaryhmille.
Täysi-ikäisistä helsinkiläisistä hieman vajaalla viidenneksellä (96 528) ammatillinen perustutkinto oli vuonna 2024 korkein suoritettu tutkinto. Helsingin ammatillisten oppilaitosten opiskelijajoukon rakenne on kuitenkin muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin tavoin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaankin muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä opiskelijoiden koulutustaustaa ja opinnoista valmistumista.
Helsingin ammatillisten oppilaitosten opiskelijajoukkoa on aiemmin tarkasteltu pääosin osana toisen asteen koulutusta, jolloin tarkastelut ovat keskittyneet erityisesti nuoriin ammatillisen perustutkinnon opiskelijoihin (mm. Ahtiainen 2023 & Erjansola 2022). Tällä kertaa tarkastelussa ovat mukana kaikki ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijat sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijat (jatkossa TUVA-opiskelijat 1). Tutkimuksen tiedot on poimittu opetushallinnon ylläpitämästä Vipunen-tilastotietokannasta sekä Tilastokeskuksen aineistoista. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen tiedot ovat vuodelta 2024 ja TUVA-koulutuksen vuodelta 2025.
Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista Helsingissä valtaosa on yli 21-vuotiaita
Vuonna 2024 Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa oli noin 30 000 ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa, joista noin puolet opiskeli Helsingin kaupungin Stadin ammattiopistossa. Oppilaitoksiin tullaan opiskelemaan laajasti myös Helsingin ulkopuolelta. Uusista opiskelijoista vajaalla puolella Helsinki oli kotipaikkakunta ja muu pääkaupunkiseutu noin neljänneksellä. Loput opiskelijoista tulivat muualta Suomesta.
Suurin osa perustutkinto-opiskelijoista oli 21 vuotta täyttäneitä, kun taas runsas viidennes oli 18–20-vuotiaita ja loput alle 18-vuotiaita (Taulukko 1). Ikärakenne painottui Helsingissä muun pääkaupunkiseudun tapaan muuta Suomea enemmän 21 vuotta täyttäneisiin. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla alle 18-vuotiaiden osuus oli pienempi kuin muualla Suomessa. Ikärakenteen painottuminen vanhempiin opiskelijoihin näkyy myös kansainvälisessä vertailussa ja suomalaiset perustutkinnon opiskelijat ovat vanhempia kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa opiskelijoiden keski-ikä on 28 vuotta, kun OECD-maissa keski-ikä on 21 vuotta (Opetushallitus 2023).
Opiskelijoiden sukupuolijakauma oli kokonaisuutena melko tasainen, mutta ikäryhmien välillä oli eroja. Alle 18-vuotiaista opiskelijoista 54 prosenttia oli poikia. Tämä on linjassa aiempien havaintojen kanssa, joiden mukaan pojat jatkavat perusasteelta tyttöjä useammin ammatilliseen koulutukseen (Ahtiainen 2024). 18 vuotta täyttäneissä naisia oli miehiä enemmän ja noin kolme viidestä opiskelijasta oli naisia.
Helsingin ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoiden ikä- ja kielitaustarakenne on merkittävästi erilainen kuin lukiokoulutuksen opiskelijoilla keskimäärin. Lukiokoulutuksen opiskelijoista hieman yli puolet oli alle 18-vuotiaita ja ainoastaan viisi prosenttia oli 21 vuotta täyttäneitä. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijat ovat keskimäärin selvästi lukiokoulutuksen opiskelijoita vanhempia ja useammin äidinkieleltään vieraskielisiä.
Opiskelijoiden määrä on kasvanut Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa kymmenessä vuodessa noin 2 500 opiskelijalla. Opiskelijoiden määrä kasvoi eniten 21 vuotta täyttäneiden joukossa. Suurin muutos on tapahtunut opiskelijoiden kielitaustassa. Vielä vuonna 2014 opiskelijoista hieman vajaa neljännes oli vieraskielisiä, kun vuonna 2024 opiskelijoista 42 prosenttia oli äidinkieleltään vieraskielisiä. Vieraskieliset olivat kotimaankielisiä useammin 21 vuotta täyttäneitä (75 % vs. 57 %). (Taulukko 1)
Vieraskielisten osuuden kasvu on ollut voimakkainta 21 vuotta täyttäneiden kohdalla, jossa vieraskielisten osuus kasvoi 29 prosenttiyksikköä. Stadin ammattiopistossa muutos on ollut kaikkia Helsingin ammattioppilaitoksia suurempi, sillä vieraskielisten opiskelijoiden osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 31 prosenttiyksikköä osuuden ollen vuonna 2024 noin 50 prosenttia. Vaikka opiskelijat ovat entistä useammin äidinkieleltään muuta kuin kotimaan kieliä puhuvia, opiskelijoista neljä viidestä oli Suomen kansalaisia. Viime vuosina opiskelijoiden joukossa suurimpia muiden maiden kansalaisuusryhmiä ovat olleet Viro, Venäjä, Ukraina ja Irak.
Aikuisena opinnot aloittavilla on usein taustalla aiempi vähintään toisen asteen tutkinto
Ammatillisen perustutkintokoulutuksen uusista opiskelijoista noin 65 prosentilla ei ollut aikaisempaa perusasteen jälkeistä tutkintoa tai heidän tutkintotietonsa eivät ole tiedossa. Hieman yli neljänneksellä korkein aiemmin suoritettu tutkinto oli toisen asteen tutkinto ja korkea-asteen tutkinto noin kahdeksalla prosentilla uusista opiskelijoista.
Koulutustaustoissa on ikäryhmien välillä eroa. Siinä missä uusista opiskelijoista alle 18-vuotiaat sekä valtaosa 18–20-vuotiaista ovat ensimmäistä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittavia, 21 vuotta täyttäneiden koulutustaustat ovat selvästi moninaisempia. Opiskelijoiden koulutustaustan tarkastelua vaikeuttaa se, ettei kaikkien maahan muuttaneiden tutkinnoista ole rekisteritietoa (Witting 2026). Tästä syystä koulutustaustaa tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin ikäryhmittäin ainoastaan kotimaankielisten opiskelijoiden osalta.
Kuviossa 1 on esitetty vuonna 2024 opintonsa aloittaneiden kotimaankielisten opiskelijoiden osuudet korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan. Valtaosalla 18–20-vuotiaista ei ollut opintoja aloittaessa perusasteen jälkeistä tutkintoa suoritettuna. Neljänneksellä oli ennestään toisen asteen tutkinto. Lähes kolmanneksella 21 vuotta täyttäneistä uusista opiskelijoista aiempi ammatillinen perustutkinto oli korkein aiemmin suoritettu tutkinto. Noin joka kymmenennellä oli korkea-asteen tutkinto tai tutkijakoulutus suoritettuna.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut merkittävä muutos uusien opiskelijoiden koulutustaustassa, sillä ylioppilastutkinnon osuus on vähentynyt: 18–20-vuotiailla osuus on puolittunut ja 21-vuotta täyttäneillä laskenut noin 25 prosentista 12 prosenttiin. Samanaikaisesti ammatillisten koulutusten ja korkeakoulututkintojen osuudet ovat kasvaneet.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 2–3 vuotta ( Helsingin kaupunki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Taulukossa 2 on vuonna 2022 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden osalta valmistuneiden (alkuperäisestä tai toisesta ammatillisesta koko tutkinnosta) osuus kaksi ja kolme vuotta opintojen aloituksen jälkeen. Vaikka tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa harva opiskelija, etenkään alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneista, valmistuu kahdessa vuodessa. Aloittaneista opiskelijoista noin puolet oli valmistunut kolmen vuoden kuluttua aloituksesta. Naiset valmistuivat hieman miehiä useammin kolmen vuoden kuluessa (56 % vs. 52 %). Vieraskielisten opiskelijoiden joukossa ero sukupuolten välillä oli suurempi kuin kotimaankielisillä opiskelijoilla. Vuonna 2022 opintonsa aloittaneista tietoa on toistaiseksi saatavilla vain kolmen vuoden seuranta-ajalta, mutta vuosina 2018–2021 opinnot aloittaneista keskimäärin 62 prosenttia oli valmistunut neljän vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta.
Kolmen vuoden kuluessa valmistuneiden osuudet olivat kotimaankielisten ja vieraskielisten vuonna 2022 opintonsa aloittaneiden välillä kokonaisuutena tarkasteltuna lähes samat. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa kuitenkin kieliryhmien välillä selviä eroja. Alle 18-vuotiaana opinnot aloittaneista kotimaankielisistä oli valmistunut 54 prosenttia, kun taas vieraskielisistä hieman yli kolmannes. Myös 18–20-vuotiaiden joukossa kotimaankielisistä valmistui vieraskielisiä suurempi osuus, joskin ero ryhmien välillä oli pienempi kuin nuoremmilla opiskelijoilla. 21 vuotta täyttäneiden joukossa tilanne oli päinvastainen. Vielä kahden vuoden kohdalla kotimaankielisistä oli valmistunut suurempi osuus kuin vieraskielisistä, mutta kolmen vuoden kohdalla tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi. Vieraskielisten valmistuminen näytti siis painottuvan kotimaankielisiä useammin kolmannelle vuodelle.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoista puolet on vieraskielisiä
TUVA-koulutus on elokuusta 2022 alkaen yhdistänyt aiemmat nivelvaiheen koulutukset. Koulutuksen aikana on mahdollista korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä suorittaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintoja. Koulutukseen osallistutaan enintään vuoden ajan ja koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä joustavasti toisen asteen koulutukseen. (Opetushallitus)
TUVA-koulutusta voivat järjestää ammatillisen- ja lukiokoulutuksen järjestäjät sekä muut luvan saaneet yhteisöt tai säätiöt (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 1215/2020, 3 §). Helsingissä TUVA-koulutusta järjestetään pääasiassa ammatillisissa oppilaitoksissa ja lähes kaikki TUVA-opiskelijat ovatkin ammatillisen oppilaitoksen järjestämässä koulutuksessa. TUVA-opiskelijoita oli vuonna 2025 yhteensä noin 1 700 (Taulukko 3) ja enemmistö opiskelijoista oli alle 18-vuotiaita.
Vieraskielisiä oli yhteensä noin puolet TUVA-opiskelijoista ja heistä hieman yli puolet oli 21 vuotta täyttäneitä. Alle 18-vuotiaista opiskelijoista 28 prosenttia oli vieraskielisiä ja 18–20-vuotiaista opiskelijoista kaksi viidestä oli vieraskielisiä. Sen sijaan 21 vuotta täyttäneet opiskelijat olivat pääasiassa vieraskielisiä. Tätä selittää osaltaan se, että Helsingin kaupungin eli Stadin ammattiopiston järjestämän aikuisten TUVA-koulutuksen aloituspaikat ovat suunnattu yli 18-vuotiaille, jotka haluavat kehittää suomen kielentaitoaan ja ovat S2-opiskelijoita (Helsingin kaupunki, 2026).
TUVA-koulutuksella on oma roolinsa maahan muuttaneiden opiskelijoiden koulutuspolkujen tukena ja osana tutkintokoulutukseen kiinnittymistä. Opiskelijoita voidaan tarkastella äidinkielen lisäksi myös kansalaisuuden perusteella. Helsingin TUVA-opiskelijoista hieman yli kolmasosa oli muun kuin Suomen kansalaisia. Osuus on samalla tasolla kuin koko Suomessa (Kuntaliitto, 2024). Helsingissä muiden maiden kansalaisuuksista suurimmat ryhmät olivat Ukraina ja Irak. Ukrainalaiset olivat vuonna 2024 myös Suomen tasolla suurin ryhmä: 40 prosenttia muista kuin suomalaisista TUVA-opiskelijoista oli ukrainalaisia (Kuntaliitto, 2024).
TUVA-opiskelijoiden jatkokoulutuksesta on saatavilla tietoa Uudenmaan tasolla ja tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2023. Edellisen vuoden TUVA-opiskelijoista lähes kaksi kolmesta jatkoi opintojaan ja opiskelivat vuoden kuluttua. Jatkokoulutus painottui selvästi ammatilliseen perustutkintokoulutukseen, jossa opiskeli yli puolet edellisvuoden TUVA-opiskelijoista. Vastaavasti lukiokoulutukseen oli siirtynyt vain harva (3 %).
Jatkokoulutukseen siirtymisessä oli jonkin verran eroa opiskelijaryhmien välillä. Alle 18-vuotiaista neljä viidestä opiskeli vuoden kuluttua eikä sukupuolten välillä ollut juurikaan eroa. Sen sijaan 30 vuotta täyttäneistä lähes kolme viidestä edellisvuoden TUVA-opiskelijasta opiskeli ja jatkokoulutukseen osallistuminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla (61 % vs. 51 %).
Moninaistuva opiskelijajoukko – tarve syventää tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista
Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijajoukossa on havaittavissa muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana niin äidinkielen kuin iän suhteen. Muutos näkyy erityisesti opiskelijoiden äidinkielijakaumassa: suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja vieraskielisten opiskelijoiden määrä ja osuus ovat kasvaneet. Opiskelijoista yhä useampi on 21 vuotta täyttänyt äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä puhuva opiskelija. Helsingin ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijat ovat lukio-opiskelijoihin verrattuna keskimäärin vanhempia ja useammin vieraskielisiä. Myös TUVA-opiskelijat ovat Helsingissä taustaltaan moninainen joukko, sillä koulutus toimii perusopetuksen päättäneiden nuorten nivelvaiheen koulutuksen lisäksi myös väylänä aikuisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi opiskeluvalmiuksien tai kielitaidon vahvistamiseen.
Erityisesti aikuisiällä ammatillisen perustutkinnon aloittavien opiskelijoiden koulutustaustat vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa opintojen aikana tarvittavan tuen tarpeeseen ja sisältöön. Eri opiskelijaryhmien välillä on havaittavissa eroja myös tutkinnon suorittamisessa. Lisäksi nuorten opiskelijoiden keskuudessa opintojen keskeyttäminen on ammatillisessa koulutuksessa hieman yleisempää kuin lukiokoulutuksessa (Ahtiainen, 2024). Opiskelijaryhmien hyvinvointiin ja opiskeluun liittyvien näkemysten tarkempi tarkastelu onkin tärkeää, jotta tuen tarpeita voidaan tunnistaa nykyistä paremmin ja palveluita kohdentaa tarkoituksenmukaisesti.
Nora Tanner toimii tutkijana ja Suvi Määttä erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Ahtiainen Hanna. (2023). Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin. Julkaistu 30.5.2023. Tilastoja 2023:2. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/nuorten-koulutus-helsingissa-polku-peruskoulusta-eteenpain
Ahtiainen Hanna. (2024). Perusasteen varassa olevien nuorten osuus kääntyi kasvuun – nuorten koulutus Helsingissä 2023. Julkaistu 7.5.2024. Kvartti. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/perusasteen-varassa-olevien-nuorten-osuus-kaantyi-kasvuun-nuorten-koulutus-helsingissa-2023
Erjansola, Jenni. (2022). Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin vuosina 2020–2021. Julkaistu 22.6.2022. Tilastoja 2022:4. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_06_22_Tilastoja_4_Erjansola.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki. (2026). Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA). Luettu 16.6.2026. https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/tutkintokoulutukseen-valmentava-koulutus-tuva(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuntaliitto. (2024). Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suosio kasvussa. Luettu 16.6.2026. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2024/tutkintokoulutukseen-valmentavan-koulutuksen-suosio-kasvussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 1215/2020, 3 §. (2020). Finlex. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2020/1215(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Opetushallitus. (2023). Education at a Glance: Ammatillinen koulutus Suomessa suositumpaa kuin OECD-maissa. Luettu 16.6.2026. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/education-glance-ammatillinen-koulutus-suomessa-suositumpaa-kuin-oecd-maissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Opetushallitus. Mitä tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) on? Luettu 3.9.2026. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-tutkintokoulutukseen-valmentava-koulutus-tuva(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Witting, M. (2026). Koulutustaso nousee – mutta vaikeampaa on tietää tarkasti, kuinka paljon. Tieto & trendit, 9.9.2026. Luettu 11.9.2026 https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2026/Koulutustaso-nousee-mutta-vaikeampaa-on-tietaeae-tarkasti-kuinka-paljon#ms…(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Aineisto
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin ja opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tilastotietokannan tietoihin. Väestön koulutustason osalta on käytetty Helsingin kaupungin Tilastokeskuksesta tilaamaa koulutustilastoaineistoa. Opetushallinnon Vipunen-tietokanta on Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämä avoin tilastotietokanta.
Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khak/15bt.px/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Alaviitteet:
- TUVA-opiskelijat tarkoittavat tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuvia opiskelijoita, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka tarvitsevat valmiuksia ja ohjausta siirtyäkseen lukio- tai ammatilliseen koulutukseen.