Päätulokset
- Helsingissä lukiokoulutuksen suosio ensisijaisena hakukohteena on ollut kasvussa. Ammatillisessa koulutuksessa kilpailu kohdistuu tiettyihin tutkintoihin, kun samaan aikaan moneen koulutusohjelmaan ensisijaisia hakijoita on selvästi vähemmän, kuin paikkoja olisi tarjolla.
- Lähes kaikki 16–17-vuotiaat helsinkiläiset suorittavat oppivelvollisuuttaan. Helsinkiläisistä 16-vuotiaista 98 % ja 17-vuotiaista 96 % oli jossakin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavassa koulutuksessa syksyllä 2022, valtaosa tutkintoon johtavassa toisen asteen koulutuksessa.
- Nuorten koulutuspoluissa on kuitenkin väestöryhmittäisiä eroja ja osalla peruskoulun ja toisen asteen välinen nivelvaihe kestää kauemmin. Verrattain suuri osa vieraskielisistä nuorista, etenkin pojista, käy 16-vuotiaana edelleen peruskoulua tai on tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. Etenkin maahan muuttaneilla nuorilla osallistuminen toisen asteen tutkintokoulutukseen on muita vähäisempää.
- Helsingin alueiden välillä on eroja siinä, mihin koulutukseen nuoret jatkavat. Esimerkiksi Kulosaaressa yhdeksän kymmenestä 16–18-vuotiaasta opiskeli lukiossa, kun Jakomäessä vastaava osuus oli vain reilu kolmannes. Erot alueiden välillä ovat olleet suhteellisen pysyviä ja ne heijastavat laajemmin alueiden väestön sosioekonomista profiilia, kuten aikuisväestön koulutustasoa.
- Vaikka maahanmuuton toinen sukupolvi menestyy koulutuksessa itse maahan muuttaneita nuoria paremmin, on heidän tilanteensa silti heikompi, kuin suomalaistaustaisten ikätovereiden. Eroja on myös väestöryhmän sisällä; toisen sukupolven miehet jäävät vaille koulutusta selvästi naisia useammin, ja heidän koulutustasonsa on myös kehittynyt naisia heikommin viime vuosina.
Kuviosta nähdään 16-vuotiaiden helsinkiläisten koko ikäluokan sijoittuminen koulutuksiin sukupuolen ja äidinkielen mukaan syksyllä 2022.
Valtaosa nuorista siirtyy sujuvasti peruskoulusta eteenpäin, mutta polku ei ole kaikilla yhtä suoraviivainen
Laajennetun oppivelvollisuuden myötä kaikilla alle 18-vuotiailla peruskoulun päättävillä nuorilla on velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen. Lähes kaikki oppivelvollisuusikäiset helsinkiläiset ovat koulutuksessa, mutta väestöryhmittäinen ja alueittainen tarkastelu paljastavat eroja koulutukseen osallistumisessa. Oppivelvollisuusiän nostamisen mahdolliset vaikutukset nuorten koulutustasoon näkyvät vasta sitten, kun ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piirissä oleva ikäkohortti tulee ikään, jossa toiselta asteelta valmistutaan.
Peruskoulun päättävien ikäluokka kasvaa Helsingissä ja on yhä moninaisempi
Peruskoulun päättöiässä olevien nuorten ikäluokka kasvaa tulevina vuosina Helsingissä ja on taustoiltaan yhä moninaisempi. Ulkomaalaistaustaisista nuorista kasvava osa on syntynyt Suomessa. Maahanmuuton toinen sukupolvi on vielä pääasiassa lapsia ja vasta tulossa ikään, jossa siirrytään toiselle asteelle. Huomion kohdistaminen siihen, miten he pärjäävät opinpolullaan, on Helsingin kannalta jatkossa entistäkin olennaisempaa.
Aineistot
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen avoimiin ja maksullisiin tietokantoihin sekä Helsingin kaupungin Tilastokeskukselta tilaamaan aineistoon. Lisäksi tilastotietoja on poimittu opetushallinnon avoimesta Vipunen-tilastotietokannasta. Tuoreimmat tiedot ovat tilastosta riippuen vuosilta 2020–2022.
Viittaaminen
Ahtiainen, H. (2023). Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin . Tilastoja 2023: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_05_30_Tilastoja_2.pdf. Viitattu: ##.##.20##.