Lasten ja nuorten elintavat

  • Aiempaa useampi lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.  
  • Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.  
  • Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.  

Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Osalla helsinkiläislapsista ja -nuorista esiintyykin haasteita säännöllisessä ateria- ja unirytmissä. Vaikka suuri osa syö aamupalan joka arkiaamu, niiden osuus, jotka jättävät aamiaisen syömättä vähintään kerran arkena, on yleistynyt. Noin 27 prosentilla 4. ja 5. luokan oppilaista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkena; muilla oppiasteilla osuudet ovat huomattavasti korkeammat. Myös koululounaan väliin jättäminen vähintään kerran on yleistynyt. Vain 46 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista syö koululounaan päivittäin. Ateriarytmi on tytöillä yleisemmin epäsäännöllinen kuin pojilla.  

Noin 63 prosenttia perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalaisista nukkuu vähintään kahdeksan tuntia öisin arkena, kun taas toisella asteella hieman alle puolet nukkuu tämän verran. Pojat nukkuvat tyttöjä yleisemmin vähintään kahdeksan tuntia. Väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Noin 40 prosenttia nuorista perusopetuksen 8. ja 9. luokalla sekä toisella asteella kokee väsymystä ja uupumusta päivittäin.  Noin joka viidenneksellä esiintyy nukahtamisvaikeuksia päivittäin.  Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.  

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä.  Vähintään tunnin päivässä liikkuminen on tyypillisempää pojilla kuin tytöillä. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 39 prosenttia.  Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut terveyttä ja hyvinvointia mahdollisesti heikentävä fyysinen toimintakyky. Toimintakyvyssä esiintyy selkeitä alueellisia eroja Helsingissä.  

Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyykin eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana.  

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa –...
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...