Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

• Helsingin asuntokunnista puolet asuu vuokra-asunnossa ja 46 prosenttia omistusasunnossa. 
• Vuokralla asuminen on yleisintä yksinasuvilla ja yhden vanhemman lapsiperheillä, omistusasuminen puolestaan kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Yksin asuvista alle 35-vuotiaista peräti 83 prosenttia asuu vuokralla.
• Asuminen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa on viime vuosina yleistynyt.

Vuoden 2022 lopussa Helsingin noin 351 000 asuntokunnasta 50,4 prosenttia asui vuokra-asunnossa, 45,5 prosenttia omistusasunnossa ja 3,5 prosenttia asumisoikeusasunnossa. Asunnon osakkeiden omistaminen on paljon yleisempää kuin omassa talossa asuminen: asuntokunnista 41 prosenttia omisti asunto-osakkeita ja neljä prosenttia asui omassa talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui 33 prosenttia, ja valtion tuella rakennetussa käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisessa ara-vuokra-asunnossa asui 17 prosenttia asuntokunnista.

Vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on viime vuosina kasvanut. Vuosina 2012–2022 vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi 35 100 asuntokunnalla. Samana aikana ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä väheni 5 723 asuntokunnalla.

Eri asuntokuntatyypeillä asunnon hallintamuotojakaumat eroavat tosistaan. Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista 59 prosenttia – ja alle 35-vuotiaista yksinasuvista peräti 83 prosenttia – asui vuokralla. Tieto asuntokuntien hallintaperusteesta asuntokuntatyypeittäin on vuoden 2021 lopusta. Yhden vanhemman lapsiperheistä vuokralla asui 60 prosenttia. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuminen on yleisintä yksinasuvilla, ara-vuokra-asunnossa asuminen puolestaan yhden vanhemman lapsiperheillä. Omistusasuminen on yleisintä kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Kahden vanhemman lapsiperheistä 66 prosenttia ja lapsettomista pareista 60 prosenttia asui omistusasunnossa. 

Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien määrä kasvoi eniten yksinasuvilla (20 546 asuntokuntaa), mutta suhteellinen kasvu oli suurinta (66 prosenttia) yhden vanhemman lapsiperheillä. Ilmiön taustalla vaikuttaa vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan kasvu, asuntohintojen pitkään jatkunut tulotasoa nopeampi nousu ja tavallisten ara-vuokra-asuntojen määrän vähentyminen, kun rajoituksista on vapautunut enemmän ara-vuokra-asuntoja kuin uusia on valmistunut.

Ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä puolestaan väheni kaikilla muilla asuntokuntatyypeillä paitsi yksinasuvilla. Vuosina 2011–2021 ara-vuokra-asunnossa yksin asuvien määrä kasvoi 2 947 asuntokunnalla. Tuo kasvu tuli käytännössä kokonaisuudessaan alle 35-vuotiailta, joiden määrä Helsingissä kasvoi 3 322 asuntokunnalla, kun taas 35 vuotta täyttäneiden yksin asuvien määrä väheni 375 asuntokunnalla.

Omistusasumisen osuus on pysytellyt viime vuosina suhteellisen vakaana muilla paitsi yksinasuvilla ja alle 35-vuotialla lapsettomilla pareilla. Ensin mainituilla omistusasumisen osuus on vähentynyt ja viimeksi mainituilla se on kasvanut.