Päätulokset
- Rakentamisen suhdanne on viime vuosina ollut heikko nopean korko- ja muun kustannustason nousun hidastaessa asuntokysyntää ja sitä kautta myös rakentamista.
- Asuntotuotannon taso laski aikaisempia vuosia alhaisemmalle tasolle ja 7 000 valmistuneen asunnon vuotuista tavoitetta ei saavutettu.
- Rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut huippuvuosien noin 10 000 rakenteilla olevasta asunnosta loppuvuoden 2024 noin 5 700 asuntoon.
- Rakennuskustannusten kehitys on pitkällä aikavälillä ollut suhteellisen vakaata, mutta viime vuosina on koettu poikkeuksellisia nousuja.
- Asuntokauppojen määrän kehitystä hidastaa asuntolainojen korkojen ja muiden elinkustannusten nousu sekä yleinen suhdannetilanne.
- Kuluttajakysynnän lisäksi sijoittajakysyntä on ollut Helsingin asuntomarkkinoilla viime vuosina heikkoa.
- Asuntojen hinnat laskivat Helsingissä edelleen vuonna 2024, minkä taustalla on edellä kuvattu asuntomarkkinatilanne. Keskimäärin asuntojen hinnat laskivat 4,5 prosenttia. Asuntojen hintojen lasku ei ollut kuitenkaan yhtä voimakasta kuin vuonna 2023, jolloin asuntojen hinnat laskivat kahdeksalla prosentilla.
Kuvio esittää vanhojen osakeasuntojen hintakehitystä Helsingissä sekä ansiotason, kuluttajahintojen ja rakennuskustannusten kehitystä koko maassa vuosina 2015–2024 suhteutettuna vuoden 2015 tilanteeseen. Asuntojen hinnat Helsingissä nousivat vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen ne ovat laskeneet. Ansiotaso nousi tasaisesti koko tarkastelujakson ajan ja oli vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 120,7. Kuluttajahinnat nousivat maltillisesti vuoteen 2021, mutta kiihtyivät sen jälkeen ja olivat vuonna 2024 tasolla 122,3. Rakennuskustannukset pysyivät vakaana vuoteen 2020 saakka, mutta nousivat voimakkaasti 2021–2022.
Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen tilannekuva sekä lähivuosien näkymät
Vuonna 2024 asuntomarkkinoiden ja rakentamisen toimintaympäristö oli edelleen haastava. Asuntorakentaminen väheni huomattavasti, ja rakentamisen volyymi jäi aikaisempia vuosia matalammalle tasolle. Markkinoilla oli kuitenkin tarjolla runsaasti aiemmin valmistuneita asuntoja. Taloudellinen epävarmuus ja kuluttajien heikko luottamus painoivat edelleen kysyntää, vaikka inflaation hidastuminen ja korkotason asteittainen lasku loivat pieniä positiivisia signaaleja. Asuntokauppa ei ole toipunut pahimmasta taantumasta, ja volyymi on yhä selvästi tavanomaista alempi. Talouden heikko tilanne ja epävarmat odotukset näkyvät yhä selvästi osakeasuntojen kaupassa ja hintakehityksessä.
Lähivuosien näkymät ovat varovaisen myönteisiä. Väestönkasvu ylläpitää pitkän aikavälin kysyntää uusille asunnoille. Positiivisia ajureita ovat korkotason lasku, kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen vahvistuminen sekä väestönkasvun jatkuminen. Mikäli Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa ohjauskorkojen laskemista, se voi merkittävästi parantaa lainansaantia ja lisätä asuntokysyntää. Toisaalta runsas tarjonta uudisasunnoista yhdistettynä jatkuvaan taloudelliseen epävarmuuteen voi vielä jarruttaa markkinoiden elpymistä.
Aineistot
Kuntarekisteri (2025).
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2025). Asuntojen vuokrat.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2025). Osakeasuntojen hinnat.
Viittaaminen
Bayar, J. & Marttinen, R. (2025). Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vuosijulkaisu 2024. Tilastoja 2025: 5. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_08_21_Tilastoja_5.pdf. Viitattu: ##.##.20##.